sunnuntai 22. tammikuuta 2012

kukkanuttu

Rakas ystäväni sai pari päivää sitten uuden pienen nukkaposken pesueensa jatkoksi. Minä olin jo hyvissä ajoin puikkoineni valmiina ja kutaisin kesällä Lapon lomallamme pikkuruisen nutun vauvaa varten. Nutusta tulee minulle väistämättä mieleen aurinko, suolainen merivesi, lokkien ilakointi ja lasten nauravat nassut. Ah, miten olikin ihana neuloa niillä lämpöisillä rantakallioilla ja laiturin nokilla. Maisemia ei voinut tosiaankaan moittia.


Syksyllä hautasin nutun perimmäisimpään neulelootaani, sillä se näytti huisin pieneltä. Viikko, kaksi sitten kaivoin sen esiin ja mietin, onko nutulle mitään tehtävissä. Mittailin ja tuumin, että hihoja jatkamalla koko on prikulleen 1 - 3 kuisen koko. Onneksi on Garnstudion sivut, mallit ja mitat. Enhän minä enää muista, kuinka pieniä nuo vastasyntyneet ovat!

Lankaa löytyi vielä ja hihat saivat jatkoa. Rintapieleen tempaisin jemmasta löytyneet huopakukkaset. Nuo kukka/tyttökoristelut eivät ymmärrettävästi ole vahvinta lajiani. Jos nyt koristelisin, jättäisin ehkä nuo kukat ja lisäisin veikeyttä erivärisillä napeilla. Mutta näillä nyt mennään...  

Garter yoke baby cardi ainaoikeana
Lanka: 80g ruskeata Rowanin Donegal Lambswoolia
Puikot: 3 mm
Koko: 1 - 3 kk

Tuoreen äidin toive oli ruskeat peukalottomat lapaset. Tuosta Rowanin langasta en tumppuja halunnut, sillä lanka ei vakuuta minua tumpputarkoituksessa. Kerästä merinovillaista Lanettia sain aikaiseksi tumput ja lisäksi vielä  junasukat.

Junasukat ja tumput
Lanka: yht. 46g ruskeata Lanettia
Puikot: 2,5 mm

Kesälomalla neuloin ensimmäiset junasukat pienelle pojalle. Silloinkin lankana oli Lanett. Pääsin tuolloin itse sujauttamaan sukat pikkuisen jalkaan ja toteamaan ne mainioiksi pikkuisen jaloissa. Nämä sukat pysyvät arvatenkin hyvin jalassa. Junasukkien tarina on kovin pysähdyttävä. Kopioin tähän tuon tarinan, joka on ohjeen jatkeena:

"Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.
Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. "

tiistai 17. tammikuuta 2012

päätä pahkaa


Voi pojat, miten sitä joskus innostuu ja päivä saa ihan uuden kutinan. Ja jälkeenpäin ihan huvittaa koko innostuminen. 

Eräänä syksyisenä iltana surffasin sen tavallisen blogikierrokseni ja törmäsin kauniiseen villapipoon. Sain vihiä, että neuleohje on uusimmassa Kotivinkissä. Aamulla päätä pahkaa kohti maitokauppaa ja lehtihyllyä, jotta minäkin saan varmasti tuon irtonumeron. Muistan vielä sen tunteen, kun koko silloisen koulutuspäivän ajan lehti ja ohje poltteli laukussani niin, että välillä oli kaivettava lehti esiin ja vilkaistava ohjetta. Ihan vaan vähäsen. Hymy huulilla ja suunnitelmat selvinä.

Illalla olikin jo ensimmäinen pipo valmis. Tuo oikean puoleinen, Karjalan väreissä. Harmaa pipo vasemmalla vasta seuraavana aamupäivänä. Tunsin olevani varsinainen pipokone, kun kun paikkailin esikoisemme akuuttia pipovajetta.


Ohje: Kotivinkki 18/2011
Lanka: Isoveli/ Karisma/ kaksinkertainen Maija yms.
Puikot: 5mm
80s


Kumpikaan pipo ei kuitenkaan saavuttanut suosiota esikoisessamme, eikä muussakaan kohtaa veljessarjaamme, vaikka juniorimme kuvassa hymy naamalla pipoineen päivineen poseeraakin. Oli selvästikin itsetutkiskelun paikka. Mietin kuumeisesti, missä mättää, kunnes tajusin, että esikoisemme kaipaa pipoonsa käännettyä resoria.


Lanka: reilu 100g Hjertegarnin Incawoolia
Puikot: 5mm
96s   

Vasta myöhemmin joulupakettiin sain neulottua sellaisen. Niin perusperuspipon kuin vain voi olla. Mutta kas kummaa. Se jos mikä on ollut mieluinen. Pelkistetty, ilman kommervenkkejä. Selvästikin tullut äitiinsä.
Kiitos kaikille viime aikoina blogissani kommentoineille! Olen ilahtunut, että teitä on siellä kuulolla useita. Myös "vanhoja" blogisiskoja vuosien takaa.

torstai 12. tammikuuta 2012

tumpputalkoot


Syksyllä pidin varsinaiset tumpputalkoot. Löysin arkistoistani jonkun käsityölehden tumppureseptin ja testasin sitä kokonaiset yhdeksän kertaa. Totesin hyväksi reseptiksi. Harmi vain, etten ole kirjannut monisteeseeni lehden ja numeron nimeä. Modan joululiite muutaman vuoden takaa?


Yhteistyö pesukoneenkin kanssa pelasi ja Fritidsgarn-lanka huopui kauniisti. Ja mikä parasta: tumppupari valmistui lähes yhdeltä istumalta.


Nämä tumput laitoin jakoon omassa lähipiirissäni. Äitini joulupakettiin sujautin nuo joulunpunaiset, pikkuveli sai grafiitinharmaat ja kakkosemme puolestaan toivomansa oranssit.


Ja meidän muiden näppien lämmikkeiksi näitä ankeita ihania harmaita.

Lanka: Fritidgarn ja yksissä grafiitinharmaissa tumpuissa Unni
Puikot: 5mm tai 5,5mm
Koko: 28s (8-9v.), 32s (teinipojat ja naiset), 36s (miehet)
Muuta: vajaa 100g naisten kokoon, Unni ei huopunut mieluisesti.
Tiina, luota vaan jatkossakin Fritidsgarniin! 


Kaunista talvipäivää toivotellen,
tiinaf

lauantai 7. tammikuuta 2012

joulunpunaisia raitoja



Ei seepra raidoistaan pääse, eikä Tiina raitasukistaan. Ravelryn inspiroimana kokeilin erilaisia raitoja: ohuita ja paksumpia. Ohutraitaisista tykkäsin erityisesti. Nämä sukat valmistuivat Nalle-langasta jo joulun alla omia varpaita lämmittämään.


Tassuttelu joulunpunaisissa sukissa täällä siis jatkuu, vaikka viimeisetkin jäähyväiset tontuille on heitetty.

torstai 5. tammikuuta 2012

jotain pehmeää

Joulun alla kollega kipitti työmaalla luokseni. "Tiina, sinua voisi kiinnostaa nämä!?" Hän oli saanut postia Ruotsinmaalta ja kirjekuoria koristi mitä ihanimmat postimerkit. Villaisia raitasukkia, kirjoneulepipoja ja -huivi, upeat tumput ja neulepaita. Oikein tunsin, kuinka hymy levisi kasvoilleni. Ihania. Rakkaudella neulottuja. Ylpeydellä kannettavia neuleita.
Finlayson lausahdus "maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain pehmeää" kolahti taas kerran. Mikä ettei rakkaudella neulotut villasukat!

Menneen syksyn aikana neuloa tikuttelin raitasukkien lisäksi useammat palmikkosukat. Kolmesti aloitin Paraphernaliat itselleni, mutta kummasti kääräisin joka kerta valmiit sukat pakettiin samankokoisen kintun omaavalle rouvalle.

Lanka: 100 g tummanpunaista Regiaa (4ply)
Puikot: 2,25 mm

Nyt muuten tiedän, miltä Paraphernaliat näyttävät tummanpunaisina ja luonnonvalkoisina. Harmaitahan olin jo muutaman kerran neulonut. Ensi jouluksi haluan tuollaiset samanlaiset punaiset sukat, jotka siis matkasivat syksyllä poikain isotädille Helsinkiin kiitoksena majapaikasta.


Harmaat ja valkoiset lähtivät puolestaan postin kuljettamana ihanalle, pienelle Ahvenanmaan saarelle, jossa viimekin kesänä vietimme mieleenpainuvan lomaviikon ystäväperheen kanssa. Ja ehei, tuota sukkareseptiä en siis edelleenkään unohda. Parapheranlioita pukkaa minun puikoilta vielä useita!

Koko pitkän syksyn ajan haikailin itselleni räväkän värisiä raitasukkia puhkikuluneiden raitasukkieni tilalle. Itseraidoittuva sukkalanka, josta saisi pirteät, leveäraitaiset sukat, tuntuu olevan kiven alla. Heittäydyinkin sitten hillitymmälle linjalle ja ostin Regian harmaansävyistä Hand-dye Effect-lankaa. Perussukat valmistuivat, vaikka aloitus tuntuikin tahmealta. Säikeinen lanka ei meinannut aluksi totella puikkojani ja taival tuntui kovin pitkältä. Sukat ovat olleet kyllä käytössä, muttei lanka kuitenkaan täysiä pisteitä minulta saa. Toinen korkkaamaton lankakerä odottaa neulojaansa. Jospa neulon siitä jotain ihan muuta kuin sukat...


Lanka: vajaa kerä Regia Hand-dye Effect-lankaa
Puikot: 2,25mm
60 silmukkaa, koko 38-39

Kummityttömme joulupaketista kuoriutui toiveiden mukaiset villasukat vihreästä ja tummansinisestä Maijasta. Maija-lanka puolestaan tuntui mukavalta neulottavalta. Voisinpa kokeilla siitä itsellenikin sukkia.


Vilmurin sukat
Lanka: Gjestal Maija, kerä tummansinistä, kerä vihertävää
Puikot: 3mm
52 silmukkaa, koko 39