perjantai 30. lokakuuta 2009

pipo päähän pakkasella

Esikoisemme kiittää ja kumartaa kauniista tossukommenteistanne.
Violetit tossut ovat olleet kovassa käytössä ja lämmittäneet pikkuveljen pikkuruisia varpaita. Toisinaan ne ovat nököttäneet pöydällä ihasteltavana. Innostus neulomiseen taisi esikoisella syttyä koulun kässätunneilla. Ehkäpä minukin harrastukseni on osaltaan vaikuttanut asiaan. Vitosluokkalaisemme hoksasi suht nopeasti oikeat ja nurjat silmukat ja koulun tunneilla neulottava kaulaliina on edennyt mukavasti. Kotona tossujen jälkeen on valmistunut komea pipokin. Toinen pipo on jo puikoilla, mutta myönnettäköön, että se on lojunut sohvapöydällä koskemattomana jo useamman päivän. Uskonpa kuitenkin, että vielä se ennen joulua valmistuu.


Minun omat puikkoni kilkkaavat nykyisin vain ajoittain. Pienen pieni tärkeämpi käsityö vie nyt suurimman osan huomiostani. Silloin tällöin ehdin lataamaan akkujani neulomalla pari kolme kerrosta. Se tuntuu nyt ihan sopivalta.

Ennen haikaran vierailua ehdin neulomaan pari pipoa. Ruskeaan väriliemeen Ihvatakin kanssa eksyi myös pari nöttöstä sinapinkeltaista Isoveli-lankaa, joka värjäytyi rusehtavaksi. Kolmivuotiaan Noro-pipo valmistui yhdessä illassa.


Ampiaispesä-pipo (ravelry)
Lanka: Novita Isoveli, 77g
Puikot: 4 mm
Koko: 3 vee

Aamupäivällä vetäisin ampiaispesä-pipon pojan päähän leikkipuistossa kuvauksen vuoksi. Lanka ei harmikseni värjäytynyt tasaisen ruskeaksi, joten käyttämättä pipo varmasti jää, ellen heitä sitä uuteen väriliemeen. Muuten ihan kelpo pipo. Plussaa pipossa on, että se pysyy tosi hyvin päässä. Tuo latva on kuitenkin minusta jotenkin hassu.


Pikkuisimmalle halusin neuloa pehmoisen pipon ensipäiviksi. Sellaisen, joka ei pyöri päässä, vaan on juuri sopiva vastasyntyneelle. Lankalootasta kaivoin esiin bambulankaa, josta valmistui raidallinen pipo.


Vauvan karter stits-pipo
Ohje: omasta päästä
Lanka: ruskeata, valkoista ja limenvihreää Ambrea (70% puuvillaa, 30% bambua), 32g
Puikot: 2,5 mm


Raitamyssy on soma kuin mikä!

Poikain täti muisti meitä taas melkoisella vauvalahjalla. Paketista paljastui kasa kauniita pieniä vaatteita, mikä ilahdutti meitä kovasti kotiuduttuamme sairaalasta. En ollut osannut varautua näin pikkuruiseen vauvaan, joten pienet vaatteet ovat olleet kullanarvoisia.


Vitivalkoista (ravelry)
Lanka: valkoinen Novita Nalle, 21g
Puikot: 3 mm

Uuden toppapuvun kaveriksi neuloin tässä muutama päivä sitten vitivalkoisen myssyn, jotta on sitten myssy sävy sävyyn asun kanssa. Nalle-langasta ohjeen mukaisesti sain aikaan newborn-kokoisen myssyn. Toimii!

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

kädentaitajille kiitos

Kaunis kiitos teille kaikille! Olemme saaneet kymmenittäin viestejä ja vauvaonnitteluja, joita on ollut ilo vastaanottaa ja lukea. Uusin tulokkaamme on selvästikin sulattanut sydämemme, hiljentänyt tahtiamme ja herkistänyt meitä. Aamuin ja illoin löydän aina jokun isoveljistä vauvan ääreltä keräämässä voimia päivän touhuihin.



Täällä meillä päivät ovat soljuneet leppoisasti uudella kokoonpanolla, kun toinen puolisko on ollut kotona isyyslomalla. Hämärät syysaamut olemme aloittaneet takkaa lämmittäen ja kynttilöitä polttaen. Samoissa tunnelmissa olemme myös päättäneet päivät. Väliin on mahtunut vauvanhoitoa, pyykinpesua sun muuta. Pullaa on paistettu urakalla, kun makeanhimo on taas taivaissa. Toivuttuani alkuhässäkästä on ollut riemullista päästä ulos raittiiseen ilmaan. Vauvakin on jo saanut vaunukyytiä. Tomeraksi isoveljeksi kasvanut 3-vuotiaamme lykkii mieluusti pikkuisinta pitkin kotikatua. Hellyyttävä näky!


Kun omat puikot pitävät pientä luovaa taukoa, ehdin ihastella muiden kätten tuotoksia. Meillä kotosalla puikkoihin on tarttunut myös esikoisemme, jonka vauvalahja tuoreimmalle pikkuveljelle on mitä ihanin: ihan itse neulotut tossut.


BSJ Inspired Bootees (ravelry)

Lanka: 7 veljestä, 25g
Puikot: 3mm ja 3,5 mm
Koko: vastasyntynyt

Päivä pari ennen vauvan syntymää isoveikka kaiveli lankakoriani ja kyseli, mitä hän voisi neuloa vauvalle. Tossuidea juolahti heti mieleeni, ovathan tossut suht nopeat neuloa. Poika itse valitsi langan värin ja suuntasi puikkolootalle. Yhdessä käänsimme englanninkielisen ohjeen. Yllätys yllätys, nämäkin ovat pitkälti ainaoikein- neuletta. Tossuista tuli juuri sopivat vastasyntyneellemme, pysyvät hyvin jalassa ja ovat kyllä rakkaimmat tossut ikinä. Ovathan ne isoveljen neulomat!


Muutkin kädentaitajat ovat muistaneet pientä aarrettamme. Jo ennen kirppumme maailmaantuloa häntä oli odottamassa upea suklaanruskea Aarre-blanket ja vinhat Supervauvan polvireisisukat.


Viltti on pehmoinen kuin mikä ja ah, niin kaunis. Sukista tulee hyvälle mielelle. Muilla ne toimivat polvisukkina, meidän kirpullamme reisisukkina. Kiitos .k ja neulontai! Itse neulomani kietaisuneule on muuten osoittautunut kovin mieluisaksi neuleeksi. Se on helppo pukea päälle. Sukkalanka on sopivan ohut vauvan käyttöneuleessa ja värivalintakin osui nappiin.

Naapurikadun Emmille myös kiitos ja halaus! Hän nimittäin osaa polkea Singeriään. Pehmoisten valkoisten vauvan neuletumppujen lisäksi saimme kahdet ihanat potkuhousut herkullisissa väreissä. Ja mikä läjä käsityönauhoja! Jospa ensi kerralla olisikin jotain esiteltävää Tiinan puikoilta...

lauantai 17. lokakuuta 2009

onnenmaa


Pienet varpaat opastaa, mistä löytyy onnenmaa!


Pesueemme täydentyi hippuisella poikavauvalla (2780g ja 47cm)
sunnuntaina 11.10. hieman edellisen klikkaukseni jälkeen.
Pienistä varpaista ja pienestä tulokkaasta
ihmeissään ja ihastuksissaan
ovat niin isommat nappisilmät kuin vanhemmat.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

ihvatakki

Taisin vinkata jo pari kertaa viime aikojen ihastuksestani. Siitä ainaoikeasta.

Ostaa täräytin elokuussa Novitan Nallea aloeveran kera kokeilumielessä ja oikeita silmukoita puotellen neuloin lapsoselle neuletakin. Tältä neuletakki näytti elokuussa valmistuttuaan.


Ihva-takki
Ohje: Garnstudio
Lanka: Novitan Nalle aloevera, 250 g
Puikot: 3 mm
Koko: 3-4 vuotta


Alunperin neuletakin piti olla jollekin aivan toiselle. Hentoiselle tyttöselle. En vain saanut kuviteltua neuleen sisään vuotta nuorempaa tyttöä, vaikka kaikenlaisia koristuksia rinnuksiin mallailtiinkin, joten uhosin jo heittää neuleen Höytiäiseen virran vietäväksi. Sen verran paljon sieppasi. Päätin kuitenkin haudutella hetken neuleen kohtaloa.

Syyskuussa totesin, että tuunaankin takin omalle poikaselle ja päätin vaihdattaa lämmikkeen väriä. Delegoin värjäyskattilan metsästyksen miehelle. Kaupasta mukaan tarttui Nitoria ja yksi pimeä syysilta kuluikin kyökin puolella värilientä hämmennellen. Minulle ihka ensimmäinen värjäyskokeilu. Jännitti vietävästi. 


Padasta nousi siis ruskea neuletakki. Vasta aamun valjetessa huomasin hämmentäneeni lientä huolimattomasti ja neuletakin etukappaleessa komeilee tummemman ruskea läikkä. Tahtia läikkä ei tosin haittaa. Verkko heiluu läikkäisemmälläkin takilla. Ja kurkkiihan takana tenavan toiveesta Ihva Aulan koiruus.


Neuleohje oli yllätystakkia mukavampi ja helpompi neuloa. Ohjeet ovat lopputulokseltaan minusta samanhenkisiä. Hihoista tuli pitkät, mutta ne onkin mukava kääriä kaksinkerroin. Takki on selvästikin lyhyenläntä ja leveä malliltaan. Silti meillä on osoittautunut oivaksi villaneuleeksi ulkotakin alla. Mahan pyöreys ei haittaa, eikä neule myöskään jää kurttuun takin alla.

Kuvat ovat, kuten varmasti arvasittekin, jo muutamien viikkojen takaa. Tuollaisella varustuksella kun ei enää parane kipittää ulos...hrrr...Pelivarustuksin on muuttunut pikkumiehellä jykevämmäksi ja rämömäiseksi...Pikkufania saa rohkeasti morjestella Mehtimäen lehtereillä :-)

maanantai 5. lokakuuta 2009

rotinoilla

Aamupäivällä syyssateen ropistessa ulkosalla vietin leppoisia rotinoita naapurikadulla. Kahvikupposen ja mutusteltavien äärellä sain ihastella pienen pientä pariviikkoista poikalasta, joka oli itse suloisuus. Vauvalahjani osana ojensin ruskean, merinovillaisen myssyn ja ruskeat, pikkuiset tossut. Väritoiveen tiesin ennalta ja myssymallinkin sain utsittua pikkuisen äidiltä kautta rantain. Taisi siis osua nappiin.


Suklaamyssy
Ohje: Lanett-klassikot-lehtinen
Lanka: Sandnes Garn Lanett, 32g
Puikot: 2,5 mm

Myssyohjetta olen testannut jo pari kertaa aiemmin ja todenut omalla kuopuksellani oikein näppäräksi myssyksi. Tällä kertaa neuloin ohjeen mukaisella langalla eli Lanett-merinovillalla. Panostin neulomiseen ostamalla lankakaupastamme 30 cm:n pyöröpuikot, joiden kanssa tulin loppupeleissä juttuun ihan hyvin. Ehkä ranteet joutuivat hieman koville, mutta valmista tuli. 109 silmukalla saa aikaiseksi 0-3 kk kokoisen myssyn. Hätkähdin taas myssyn pienuutta, mutta tänään rotinoilla selvisi, että siinähän oli vielä kasvunvaraa. Miten sitä aina ehtiikin unohtaa, kuinka pieniä ja hentoisia nuo vastasyntyneet ovat. Huoh, ja niin herkkiä ja suloisia...

Kuvien ihanuus saa toimia tossujen testiryhmäläisenä. Tällä Novitan ohjeella en ole aiemmin tossuja neulonut, joten jännityksellä peukutan, että tossut pysyvät hyvin kintuissa ja ovat muutenkin sopivat. Nyörimäiset tossut ovat usein saaneet kiitosta. Nyt halusin kuitenkin jotain yksinkertaista ja yllätys yllätys - ainaoikeaa. Ensimmäisten tossujen jälkeen oikaisin ohjetta ja neuloin varren pyörönä. Pääteltäviä lankoja oli vain kaksi.


Suklaatossut
Ohje: Novita, kevät 2008
Lanka: Novita Nalle, 28g
Puikot: 3 mm

Ensimmäisten tossujen jälkeen...juu-u, luit ihan oikein. Nämä suklaiset tossut ovat siis tossutehtaani etummaiset tossut. Taaemmat eli limenvihreät, oranssit ja herneenvihreät jäävät vielä odottamaan uusia tulokkaita...taidan aina innostua perin pohjin jostain ohjeesta...

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

aina oikein vain

Heinäkuun hellivinä kesäpäivinä valmistunut huivi on matkannut Itä-Suomesta Helsingin huiskeeseen. Vironvillakerä pyöri aikansa lankakorissa, eikä tiennyt mikä siitä tulee isona. Ihan ensiksi se halusi huvovutetuiksi tumpuiksi, muttei sopivaa ohjetta silmieni eteen tupsahtanut.

Aikansa lankakerä lepäsi muiden lajitoveriensa kyljessä, kunnes pääsi puikoille ja muuntui ihan tavalliseksi perushuiviksi. Aina oikein vain. Milloin kotisohvalla, milloin automatkalla, joskus käsityötapaamisessa, toisinaan futiskentän reunalla. Ja valmista tuli. Aina oikein vain. Itselleni sävyt tuntuivat vierailta, mutta ilokseni serkkuni innostui huivin väreistä ja nyt huivi pääseekin lämmittämään hänen hartioitaan.


Villalanka tuntui kostutuksen ja pingotuksen jälkeen jonkin verran karhealta, joten tempaisin huivin vielä huuhteluainekylpyyn. Uuden pingotuksen jälkeen pahin karheus oli kadonnut, mutta sain aikaan pingotusneulojen jäljet huivin reunaan. Serkkutyttö suoristelkoon aikansa kuluksi niitä syysiltoina :-)


Aina oikein vain
Lanka: liukuvärjätty vironvilla, 200g
Puikot: 3,5 mm

Onnea vielä A. pyöreistä vuosista!

Tuo ainaoikein-neulepinta on alkanut miellyttämään minua niin, että sitä on tullut tikuteltua paljonkin viime aikoina. Niistä lisää ensi kerralla.
Nyt aamukahvin keittoon ja pyhäpäivän viettoon.
Huomenna taas kohti uutta viikkoa...

torstai 24. syyskuuta 2009

tumpputalkoot

Olohuoneen pöydälle on pinoutumassa komea määrä tumppuja. Aloitin tekemään kummipojalle ja tämän siskolle syksyksi lapasia, mutta nuo tilauslapaset saivatkin lähes huomaamattaan kavereita rinnalleen. Kummipojalle kutaisin harmaat, ihan tavalliset peruslapaset. Isosiskolle puolestaan lilasta Naganosta Chevalier-lapaset. Noista palmikkoisista lapasista tuli Tikrun ohjetta orjallisesti seuraamalla ohuemmalla langalla ja pienemmillä puikoilla juuri sopivat 6-8-vuotiaalle. Omat Chevalierit ovat olleet hyvässä käytössä. Toivottavasti nämäkin pääsevät usein käyttöön.


Chevalier-lapaset
Lanka: 1 kerä Gjestal Naganoa
Puikot: 3 mm
Koko: 6-8v

Mies tilasi myös itselleen kaksinkertaiset tumput työmatkojaan varten. Neuloin nuo ihan miehen toiveiden mukaan eli perusperusperuslapaset kaksinkertaisena harmaasta ja mustasta seiskaveikasta. Ensimmäistä kertaa neuloin muuten tuollaiset kaksinkertaiset lapaset. Poimin ensimmäisten lapasten resorista toisen lapasen silmukat ja annoin mennä. Yksinkertaisista lapasista kun menee tuuli ja tuiverrus läpi. Tuollaiset kaksinkertaiset tuntuivat tosi mukavilta. Taidan kokeilla itsellenikin moisia. Esikoinenkin vihjaili hieman sellasista itselleen. Saa nähdä, mihin aika ja voimat riittävät. Lähiaikoina kun voi olla luvassa toisenlaista käsityötä...


Joku aika sitten hamstrasin huopuvaa Tove-lankaa ja neuloin parit tumput. Tuollaisten tumppujen neulominen on joutuisaa, mutta koon arviointi hyvinkin arpapeliä. Kuka tykkää napakoista, kuka väljemmistä lapasista. En tiedä, huopuvatko eriväriset Tove-langatkin vähän eri tavalla vai vaikuttaako huopumiseen niin paljon muun pyykin määrä. Tiedä häntä. Lapasia huovuttamalla saa ainakin jännitystä elämään...
Lilat lapaset pesin ensin onnistuneesti, mutta epäilin, että jäivät suunnitellulle käyttäjälleen liian holjiksi. Päätin huovuttaa uudemman kerran, mutta työnsinkin lapaset unenpöppörössä vähän liian kovaan kyytiin. Onnekseni Tovesta ei tule koppuroita kovemmassakaan pyörityksessä ja
tumpuille löytyy varmasti käyttäjiä. Lahjalaatikkoon siis...


Lilat kukkatumput
Lanka: Sandnes Tove
Puikot: 3mm
Koristelut: huopakukkaset ja napit

Beesit Tove-tumput tulivat kuopuksemme käyttöön. Olin huovuttanut ne ensin käsin, mutta jäivät minusta pojalle liian isoiksi. Otin riskin, tungin koneeseen ja ilahduin. Niistä tuli juuri sopivat täksi syksyksi. Poikaseni tuntien aloin jo odotella koristetoiveita. Harmaita suortuviani rapsutellen mietin ja mietin, kunnes päädyin etanaan.


Elli-etana-tumput
Lanka: Sandnes Tove
Puikot: 3mm
Koristelut: langanpätkät jämälankapurkista


Etanoita ja lehtokotiloita olemme ihmetelleet syksyn aikana kotikotikaupungissani. Siellä lehtokotilot ovat varsinainen riesa joillakin alueilla. Nähtyäni pusikot ja pensaat täynnä lehtikotiloita ymmärrän ongelman. Yksi bongattiin muuten pääkadulla ylittämässä suojatietä. Onnekseni kylänraitti oli hiljainen, enkä herättänyt tietääkseni hurjasti huomiota kuvatessani pientä hidastelijaa pylly pystyssä.
Voih, jotenkin alan vähitellen samaistua tuohon hidastelijaan...