seebranraitaa

Jo reilu vuosi sitten neuleblogimaailman valtasi varsinainen Baktus-villitys. Blogit täyttyivät toinen toistaan ihanammilla ja pehmoisemmilla huiveilla. Minä maijamyöhäinen ehdin vasta nyt kokeilla tuota suosittua ohjetta.

Joulun alla kotiini rantautui kerän verran Hjertegarnin silkkialpakkaa. Tarkoituksenani oli tikuttaa siitä musta myssy. Mutta auts, kuinka lanka pistikin otsani kihelmöimään. Purkuun siis meni. Aikani pyöriteltyäni kerää hyppysissäni tajusin, että haluan itselleni seebranraitaa. Raitavillitys kun tuntuu valtaavan huushollimme ja ajoittain vaatekaappinikin. 

Kerä mustaa silkkialpakkaa ja pikkukerä luonnonvalkoista aloevera-Nallea muuntui kuin hetkessä raitahuiviksi. Ei tosin suoraan kaulalla pidettäväksi, mutta voihan sen kietaista vaikka takinkauluksen päälle lähtiessä uhmaamaan pakkasukkoa. 

seebranraitaa
Lanka: kerä mustaa Hjertegarn Alpaca Silkiä ja pikkukerä Novita Nalle aloeveraa
Puikot: 3,5mm

Kylmä on. Oikea talvi!

toffeesukat

Toffeesukkaset valmistuivat jo aikapäivää sitten. Piti ihan kurkistaa sivuiltani, joko olin esitellyt sukat. En muistanut millään. Selvästikin sitä luulee tekevänsä asioita, vaikkei tosiasiassa teekään. Sama pätee toisinaan huushollaukseen. Luulin taas aamulla järjestelleeni huushollin siistiin kuntoon, mutta ympärilleni katsoessani en ole enää siitä varma. Kolmivuotias pyörremyrsky on tainnut pyyhkäistä tästä ohi. Ehkä jollain reilu kolmikymppiselläkin on osansa asiassa. Työhuoneen lattia ja olohuoneen pöydät ovat nimittäin lehtileikkeiden peitossa. Innostuin näet pakkaspäivän ratoksi leikkelemään inspiroivia kuvia vuosia marinoituneista naisen- ja sisustuslehdistä. Ihanat ideat, suuret suunnitelmat ja uudet unelmat kansien väliin...

Mutta siis ne sukkaset...
Neulomisnautinto oli huipussaan, kun pitkästä aikaa pääsin tikuttelemaan sukkia, joita aina tarvitaan. Primavera-sukkien ohjetta olin tainnut tavata jo vuosi sitten, mutta vasta nyt ohje nappasi kunnolla. Sukista tuli oikein mukavat, mallineule sopivan pelkistetty ja langasta tulee hyvälle mielelle. Olihan lanka ihan just minua varten värjätty. Kiitos vielä .k!

Primavera-sukat
Lanka: Zitron Trekking, 75g
Puikot: 2,25mm

Uudet sukkaset ovat taas puikoilla ja hyvällä mallilla. Ulkoa opitulla reseptillä. Tiedättehän sen?!? Eikä edes tylsistytä, vaikka ovat jo ties monennet tällä ohjeella. Rakas ystävä saa takuuvarmasti hyvät sukat!

textured

Rakkaan tätini joulupaketista paljastui tänä vuonna omatekemä huivi. Aloitin tuon kolmiohuivin väkerryksen jo alkusyksystä, ja huivi eteni hitaasti mutta varmasti. Halusin vaihtelua hyperpelkistettyyn ainaoikeinhuviin ja aikani muita yksinkertaisten huivien reseptejä selatessani päädyin textured shawl-huiviin.

Textured shawl (Ravelry)

Lanka: Ulfsbyn luomulampaan villa

Puikot: 5mm

Kesällä matkatessamme Ahvenanmaalla poikkesimme Ulfsbyn tilalla, josta ostin kasan luomulampaan villaa. Yksivärisestä villalangasta yritin neuloa aluksi lapasia, mutta lanka vaikutti kovin joustamattomalta lapasen varteen, ja päätinkin käyttää lankaa huiviprojektiin. Huivi neuloutui aikaisempia huiveja vaivattomammin, sillä lanka oli paksumpaa ja mallineuleessa vaihtelua. Itse pidin lopputuloksesta paljon. Mukava on ollut kuulla, että tätikin tykkäsi ja on käyttänyt huivia joulun pyhien pakkasilla. Äitini toimi taasen mallina kuvatessani huivia jouluaattona juuri ennen huivin käärimistä pakettiin.

Joulun alla pidin useammankin päivän neulepaussia. Aika ajoin ei vain huvita (eikä ehdi) neuloa. Tällä kertaa en kuitenkaan pakannut puikkojani ja lankanyssäköitäni kassiin ja kiikuttanut niitä lähimmän neulojan kotiin (näin tein nelisen vuotta sitten, kun sain päähäni lopettaa neulomisharrastukseni...voi minua!). Neuleinnostus palasi taas, kun joulupaketista paljastui melkein sitä lankaa, jonka huumassa monet sukantikuttelijat tuntuvat olevan.

Kiitos .K!

Pari päivää ihastelin lankaa vyyhtinä, mutta sitten piti päästä jo kokeilemaan, miltä lanka näyttää Primavera-sukan muodossa. Ensimmäinen sukka valmis, toinen sukka hyvällä alulla. Lanka vaikuttaa ihanalta, neulenautinto huipussaan. Mutta hei, sukista lisää tuonnempana...

kummitus lahjoo

Déjà vu. Juu-u. Kokeilin Pikkuveli-ohjetta seiskaveikallakin. Innostuin nimittäin ohjeesta niin, että kaavailin heti paitaa myös kummipojalle. Äidin toiveena oli paita konepestävästä langasta. Pieni karheus ei kuulemma ole haitaksi. Seiskaveikka siis työstettäväksi, ja hyvissä ajoin, vielä eilispäivän puolella, sain paidan valmiiksi. Tänään ojensimme paidan tomeralle viisivuotiaalle ja juhlimme yhdessä. Onnea vielä!

Aavistin oikein, etten juhlahumussa ehdi kuvaamaan sankaria uudessa paidassaan. Mallina siis oma tenava. Vuotta vanhempi, mutta pitkälti saman kokoinen. Täytyy kyllä myöntää, että ekalla kerralla malli tuntui lystikkäämmältä neuloa. Ehkä langassa syy.

Mutta poikani kommentit aamulla poseeratessa kuittasi kaikki viime päivien tuskailuni. "Tää on hieno! Nää on ihan parhaat!", hihkui poika hiplatessaan nappilistaa. On se kyllä hieno! Ja lämmittää mukavasti ensi viikolla...

hupsista!

Eilen käsityötapaamisessamme naurettiin makoisasti neuleylläreille. Joku kertoi neuloneensa aikoinaan vauvallensa neuletakkia, josta tuli niin suuri, että se taisi mahtua kymmenvuotiaalle. Hupsista, miten siinä niin pääsi käymään!

Voi olla, että tätäkin vauvaneuletta kiskotaan ylle vielä vuoden päästä.

Ohje: Ainaoikeinneulottu DROPS jakku
Lanka: petroli Sandnesgarn Lanett, 101g
Puikot: 3mm
Koko: 50-56 cm

Neuloin jo ennen vauvan syntymää tulokkallemme ensinutun. Ainaoikein-vaihde oli tiukasti päällä ja päädyin Garnstudion yksinkertaiseen ohjeeseen. Luulin nutun olevan passeli heti ensipäivinä. Nyt mittarissa on jo kaksi kuukautta ja edelleen poika pyörii nutun sisällä. Melkein toinen mokoma mahtuisi sisään ja hihaakin on varastossa lähes metritolkulla. Leveä ja reilu malli siis! Ei voi muuta kuin todeta Reino-isosedän lailla: "Jos maailma ahistaa, niin eipähän ainakaan nuttu ahista".

valoa ja harmautta

Kaiken tämän harmauden ja pimeyden keskellä meillä on ollut valoa ja juhlaa. Pikkuisimpamme sai nimittäin nimen, ja sukua oli taas koolla. Huiske ja hulina täytti huushollimme viikonloppuna; istuttiin ja herkuteltiin, tunnelmoitiin ja rupateltiin. Ja vauva kulki sylistä syliin.

Juhlaväen lähdettyä iski muutaman päivän suunnaton haikeus, väsymys ja nuhakin. Viikonlopun touhuun verrattuna arki tuntuu kovin hiljaiselta. Vain humina tuvassa käy.

Juhlapäivän sankari nautti päivästään ja huomiostaan tyynen rauhallisesti, pääasiassa nukkuen. Kastemekon jälkeen hän juhli uutta nimeään harmaassa sliparissa. Puikottelin sliparia hartaudella juhlaviikolla ja valmista tuli, vaikka aavistuksen epäilinkin. Eihän nuo sliparit nyt kovin käytännöllisiä vaatekappaleita vauvoilla ole, eikä harmaa ole vauvojen ykkösväri, mutta ajatuksiini oli piirtynyt vahvasti harmaa slipari, joka piti vain toteuttaa.

Ohje: Moda 2/2007
Lanka: harmaa Sandnesgarn Lanett, 53g
Puikot: 2,5 mm

Sliparista tuli kyllä suloisen pehmeä ja tuollainen ohut lanka tuntuu miellyttävältä sliparissa. Voi kun isommat poikaset olisivat innokkaita samanlaiseen neuleeseen. Olisi tyylikäs niin arjessa kuin juhlassa. Vihreätä valoa ei vaan ole vielä näytetty. Hieman tuntuu haastavalta vaikuttaa tuollaisen kymmenvuotiaan vaatemakuun. Mukavaa, ettei pikkuisin vielä protestoi.

pikkuveli

Villapeikko huhuili pari kolme viikkoa sitten innokkaita testineulojia Pikkuvelipaidalleen. Olin oitis valmis projektiin ja viikonloppuna eskarilaisemme pääsi poseeraamaan uunituoreessa paidassaan.

Pikkuveli

Ohje: 50 villapeikkoa

Lanka: ruskea, harmaa ja omenanvihreä Cascade 220

(vaaka näytti 303g nappeineen päivineen)

Puikot: 4 mm ja 4,5 mm

Niin testineuloja kuin paidan omistaja ovat mielissään. Ja saa olla Villapeikkokin! Paita on ihastuttava ja pehmoinen, ja ohje vaikutti oikein toimivalta ja selkeältä. Kooltaan paita on passeli pian 6 vuotta täyttävälle poikasellemme.

Neulominen ei käynyt lainkaan tylsäksi, sillä edessä oli aina jokin uusi tekniikka, kuten käännetty helma ja hihansuut sekä ripaus kirjoneuletta. Persoonallisen säväyksen paitaan tuovat myös manio i-cord-nappilista ja hunajakennoneule.

Jännitystä oli aavistuksen verran ilmassa ennen i-cord-nappilistan aloitusta, mutta se osoittautuikin aivan helpoksi. Siitä tuli oikein siisti. Varsinainen katseenvangitsija. Pitää kokeilla sitä muissakin neuleissa.

Kaunis kiitos Villapeikolle upeasta ohjeesta!

Ja pikkuveli kiittää isoveljeään harmaasta piposta!