lauantai 25. heinäkuuta 2009

imelää

Eilen minulla oli puuhapäivä. Sain nimittäin valmiiksi kolme neuletyötä. Kaikki tosin olivat viittä vaille valmiina odottamassa viimeistelyjään. Yksi kaipasi kaulusta, yksi nappeja ja saumojen ompelua ja yksi sitä sun tätä. Illalla oli tomera olo, kun ihastelin neulepinoa pöydällä ja puottelin jo menemään uutta neuletta puikoilla.

Viime päivinä on ollut selvästikin tyttöjen värisiä juttuja työstettävänä. Serkun tytölle on valmistunut jotain tyttömäistä, mutta puikoilla on ollut myös hetken mielijohteesta marketista tarttunutta vaaleanpunaista bambulankaa. Mielessäni oli kummitellut vauvan ohut neulepaitaohje ja marketin hyllyltä poimin kolme kerää bambua halvennuksesta. Aiemmin Novitan punasävyinen Bambu-lanka oli mieluisempaa, kaunista roosaa. Nyt tänä kesänä se oli jotenkin imelää, mutta pakko oli vain saada neulepaita työn alle.

Lapsen nallepusero *
Ohje: Moda 1/2009
Lanka: vaaleanpunainen Novitan Bambu, 120 g
Koko: 3-6 kk, 56/68 cm
Puikot: 3 mm
* Alkuperäisessä ohjeessa nappina oli nallenappi, mistä kaiketi puserolle nimi.

Neulepaita odotti kokoamista ja neljän kerroksen ainaoikein-kaulusta pari viikkoa. Eilen oli siis se tomera päiväni ja nyt pusero on jo päässyt kuvattavaksi. Hip hei!

Bambu-lanka tuntui riittoisalta ja jäipä kolmannesta kerästä lankaa ylikin. Tänään helteisen päivän hupina olen neulonut puseron kaveriksi siksak-myssyn, jotta loppukerä ei jäisi pyörimään nurkkiini. Muistan neuloneeni pari vuotta sitten kahdelle vastasyntyneelle bambuiset siksakmyssyt ja vauvojen äidit kehuivat myssyjä maasta taivaaseen. Toinen myssyistä ehti historiansa aikana kauppareissulla kadotakin ja se oli lähes etsintäkuulutettu, niin rakas se oli. Toinen puolestaan palveli käyttäjäänsä melkein kokonaisen talven. Niin hyvin lanka jousti ja venyi. Tälläkin kertaa neuloin myssyn aivan Wool-vyötteen ohjeen mukaan 3mm puikoilla. Siksakmyssyistä on ollut hiljattain tällä sivuilla useampikin otos. Nyt en kiusaa teitä sellaisella.

Juhannuksen aikana äidilläni ja minulla oli kotikotona varsinainen lippunauha-maraton. Ompelimme useamman lippunauhan tyttö- ja poikaväreissä. Täytyy tosin kertoa väärinymmärrysten estämiseksi, että äitini oli se, joka ompeli. Minä puolestani toimin milloin ´kääntäjänä´, milloin nuppineulojen poimijana. Koin olevani tärkeä, uskottehan!?! En malta olla laittamatta kuvaa tyttömäisestä lippunauhasta, kun kerran näin imeläksi heittäydyin. Pari punasävyistä nauhaa on jo löytänyt hyvän kodin ystäväperheiden leikkimökistä tai huvimajasta. Aidosti ilahtuneiden äitien ja tyttösten kiitokset ilahduttivat kovasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti