torstai 23. tammikuuta 2014

luonnonvalkoista

 Minulla on ollut täällä varsinainen metsästys käynnissä. Resepti joulukuussa neulomaani palmikkopipoon hävisi nimittäin kuin tuhka tuuleen. Muistan kutaisseeni pipon kotisoffalla ja kuikuilleeni ohjetta pädiltä. Oikein kutkutteli, etten voinut linkata ohjetta samanlaisesta piposta innostuneelle ystävälleni. Monena iltana surffasin Ravelryssa ja guuglailinkin. En ollut arvatenkaan peukuttanut ohjetta, joten metsästys tuntui jo sormenpäissä.

Onneksi ystäväni huomasi, että Ravelryssakin on sivuhistoria, joka on listannut avatut ohjeeet. Sieltähän tuo ohje löytyi: Lucky Horseshoe Cable Saghorn Whalebone Hat Beanie Toque. Mahtavan pitkä ohjeen nimi! Eipä ihme, ettei ollut neuloessa tallentunut mieleen.

Täytyy kyllä myöntää, ettei tuo Ravelryn mahdollisuudet ja toiminnot ole lainkaan hallussa. Pitääpä joku ilta ihan rauhassa opiskella sitä, eikä vain touhottaa katsomaan, mistä ryhmissä jutellaan tai mistä neulovat ystäväni tykkäävät.

Lanka: kerä luonnonvalkoista Novitan Isoveli-lankaa ja pikku pätkä kaksinkertaista Nallea
Puikot: 4mm


Oon niin kutiseva, etten voisi käyttää tuollaista villapipoa ilman vuoritusta. Ompelin sisään fleeceä ja avot! Piposta tuli lämpöinen ja mieluinen. Näillä viime päivien paukkupakkasilla toiminut varsin moitteettomasti. Tupsun lisääminen on harkinnassa. Ja pipo tuli siis minulle, vaikka se kuvassa ylempänä onkin piparipalkalla poseeravan kuopuksemme päässä.

 Kollegan tuomasta virolaisesta villalangasta neuloin settiin myös huovutetut tumput.  Näidenkin lapasten resepti jossain netin uumenissa. Lanka vaati pesukonepyörityksen kahdesti, jotta neulepinta tuli mieluisan utuiseksi ja koko passeliksi. 


Myönnettävä on, että pipo ja tumput ovat eriparia. Piposta tuli lämmin kuin mikä, mutta nuo lapaset on enemmänkin nollakelin lapaset.  

 Pirteitä pakkaspäiviä!

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

palmikkosukat

 Tätini kiikuttaa minulle lähes viikottain nipullisen lehtileikkeitä, joiden hän arvelee minua kiinnostavan. Artikkelit on ajatuksella esiluettu, ja toisinaan saan lukea tädin somia kommentointeja artikkelin reunasta. Minusta tuo palvelu on kiireiselle työssäkäyvälle äidille luksusta. Eipähän kulu turhaa aikaa lehtien selailuun, vaan voi tarttua täsmäartikkeliin /-uutiseen. Täti taitaa tuntea minut perin juurin, sillä vain tosi harva artikkeleista jää lukematta. 

Tätini kierrättää ystävänsä kanssa naistenlehdet ja minä saan Kodin kuvalehdet ja Kotiliedet myös jossain vaiheessa luettavaksi. Lehtien neuleohjeista täti vinkkaa erikseen. Lehdet kasautuvat toisinaan pinoksi, ennen kuin ehdin niiden kimppuun. Joulusiivouksen yhteydessä revin vanhasta Kotiliedestä neulesivut talteen, vaikka en ole niistä tainnut koskaan mitään neuloa. Yhtenä iltana joululomalla innostuin kuitenkin tarttumaan puikkoihin ja kokeilemaan Kotilieden Susu-sukkia. 

Palmikkosukat
Ohje: Susu-sukat Kotiliesi 17/2013
Lanka: 132 grammaa harmaata Nallea
Puikot: 2,75 mm
Ohjeen Pallas-lanka vaihtui nopeammin saatavaan markettilankaan. 132 grammaa harmaata nallea muuntui palmikkosukiksi loman aikana. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikkakaan näistä ei tullutkaan toivomiani polvisukkia vaan tuollaiset pohkeeseen ulottuvat sukat. 

Alkuvaiheessa jännäsin, tuliko sukanvarteen liikaa silmukoita (80 silmukkaa!), ja pysyykö sukat ollenkaan kintuissa. Valitsin puikoiksi 2,75 milliset puikot ja taisinpa vääntää sukanvartta aavistuksen tiukemmalla käsialalla kuin normaalisti. Nähtäväksi jää, onko suuaukko liian holja vai pitääkö viritellä jotain kuminauhasysteemiä. 

Mutta summa summarum: 
mukavat, lämpimät sukat
palmikko mukavaa vaihtelua
väri mieluinen harmaa
valmiit!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Déjà vu - jo nähty

 Sen verran luovuus on tuntunut olevan paussilla, ettei poikain pikkuserkun onnittelupakettiin eksynyt mitään uutta tai erikoista. Toukokuinen herrasteluliivi sai toisinnan, vieläpä koko ja värikin identtinen. Silti sydämellä neulottu ja suvun uusinta tulokasta lämmöllä ajateltu.

Lanka: Rowanin pure wool 4 ply, reilu 70g
Puikot: 2,5mm ja 3mm
Koko: 68/74cm

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

paussin jälkeen

Toisinaan on hyvä pitää paussia. Ehkä jopa pakkokin. Tänä syksynä en ole jaksanut ihahtaakaan näillä saiteilla, sillä elämä on tuntunut vievän minua koko pitkän syksyn. 

Heräsin juuri ensimmäiseen viralliseen joululoma-aamuun. Tänään ei mieltä herkistä ainoastaan neljännen adventtikynttilän valo, vaan myös syntymäpäivälapsemme. Tuo sarjamme keskimmäisin, joka täyttää pyöreitä vuosia. Kun omaa kaksi joulukuun lasta, on koko kuukausi yhtä juhlaa. Tänään juhlimme oman pesueen voimin.

Vaikka syksy tuntui pitkältä ja ajoittain kivikkoiseltakin, tässä hetkessä tuntuu ihmeelliseltä, joko se on ohi. Syksyn aikana on valmistunut sukka jos toinenkin. Pitkälti olen puotellut perussukkia pukinkonttiin, joista tässä muutama makupala turinan lomassa. 

Saksanmaalla asuu hyvä ystäväni perheineen ja heidän pikkuiselle taaperolle neuloin pitsisukkaset. Olen jemmannut ikivanhan Kaksplussan neulesivut ja pitsisukan ohje keikkui vahvasti mielessäni suunnitellessani pehmoista pakettia pikku-Annalle. Langaksi valikoitui lempisukkalankani Regia tyttömäisessä sävyssä.

Annan pitsisukat
Ohje: viime vuosituhannen Kaksplussan neulesivu
Lanka: Regia 4ply
Puikot: 2,25mm 
Koko: 23
 
Joulukuu on tosiaankin meille yhtä juhlaa. Kummipoikammekin on nimittäin joulukuun lapsia ja hänelle ojennan perinteisesti joulukuussa jotain pehmeää. Tänä vuonna sukat valmistuivat farkun ja harmaan sävyisestä Nalle-langasta.

Lanka: Novitan Nalle
Puikot: 2,75 mm
koko: 35

Jossain välissä ehdin näköjään tikutella junasukkiakin!
Kahdet ensimmäiset ovat löytäneet uudet omistajat. Viimeisimmät nakkasin lahjalootaan. 

 Synkimmän syksyn vallitessa veljeni tilasi itselleen villasukat. Koordinaatit olivat neulojan näkökulmasta ihan selvät: harmaa ohut sukkalanka, koko 43. Minulla jäi mallin valinta ja toteutus. Heittäydyin vintage-muudiin...

kirjasta Knitting vintage socks
Lanka: pari kerää harmaata Regiaa (4 ply)
Puikot: 2,25mm

Veljen perheen joulupakettiin kääräisin niitä perussukkia tyttösille. Jospa puketin sisältö pysyy yllätyksenä pari päivää. Hys hys siis vielä hetki!
 


sunnuntai 18. elokuuta 2013

uusi matto

Uskottava se on. Kesäloma on todellakin historiaa, vaikka mieli palaa tuon tuosta lomatunnelmiin. 

 
Lapset saivat lotrata järvivedessä yllin kyllin, nauttia mökkielämästä, käydä ongella, juosta pallojensa perässä.

 Oman loman kohokohtia oli arvatenkin kulttuurireissu äidin kanssa lahden toiselle puolelle ja esikoisen rippijuhlat. 

Kesäloma tuntui onnistuneen. Se suloinen aikatauluttomuus ja nenänpäätä sivelevä leppeä kesätuuli. Kyllä niitä ihminen kerran vuoteen tarvitsee. 

 Mieleenpainuva oli kyllä viime viikkokin, kun saattelin uutta ekaluokkalaistemme kouluun. 

Ihan loman loppumetreillä kaveerasin taas luhan ja sukkulan kanssa. Unelma itse tehdystä räsymatosta keittiöön toteutui. Matto on huoleton ja tosiaankin armollisempi kuin se edellinen. Ihan pienet roiskeet eivät matossa näy. Hyvä niin.

Matto on kudottu mustasta trikookuteesta, valkoisesta ja värjätystä lakanakuteesta. Innostuin kokeilemaan lakanoiden värjäystä, joka oli varsinainen ihmetys. Värijauhe nimeltään antiikin harmaa sai valkoisen lakanan muuntumaan pesukoneessa varsin vihertäväksi. Kikkailin vihertävät lakanat uudelleen värikylpyyn mustan jauheen kera ja lopputuloksena oli kovin erikoinen väri. En edes keksinyt värille nimeä, vaan kutsuin sitä myrkkyväriksi. Myrkkyvärissä ei tosin ollut mitään vikaa, sillä yhdessä mustan ja valkoisen kanssa se näyttää oikein kauniilta.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

sukkulointia

Viime syksynä laitoimme keittiömme uuteen uskoon ja visioin lattiaan riemunkirjavaa räsymattoa. Kova mattopolte iski, ennen kuin kangaskuteita ehdin moiseen repiä. Kesälomareissulla ostetut trikookuteet kainalossa marssin korttelille. Pahipaan poltteeseen trikoomatto. Räsymatto sitten tuonnempana.

Pari ystävääni on armoitettuja matonkutojia, joilla on aina aikaa kuunnella mattosuunnitelmistani ja vinkata kokemuksistaan. Mikkelin ystävälläni oli heti visio keittiönmattooni. Paksuja harmaita raitoja ja päihin ohennetusta trikoosta ärtsynkeltaiset päärmeet. Matto on pirteä kuin mikä! Kiitos Sirkku visiostasi!

 Ensimmäiset päivät menivät kuitenkin ihmetellessä, totunko mattoon, kun siinä ei ole mustaa. Nyt silmä on tottunut harmaiden seesteiseen liittoon keltaisella piristyksellä. Keltaista voi nyt ripotella nyt luvan kanssa sinne tänne keittiöön ja ruokahuoneeseen.

Meillä täällä on kaunis miljöö, jossa voi käydä kutomassa mattoja sun muita. Heinäkuussa tuntui olevan korttelilla vielä kovin hiljaista. Päivänä parina louskuttelin ihan yksin, mutta ilokseni kollega tupsahti myös kutomispuuhiin. On se porukassa niin paljon kivempaa. Vaikkakin hitaampaa.


Totuuden nimissä on tunnustettava, että mattorukka on ollut jo kerran tehojynssäyksessä saatuaan jos jonkinlaista likatahraa päällensä. Alkukesä eleltiin huoleton muovimatto lattiassa. Nyt on ollut totuttelu trikoomattoon. Aika mahdoton yhtälöhän tuo on, kun jalkapareja pyörii loma-aikaan huima määrä ja jääkaapin ovi käy tiuhaan. Lapset eivät tietenkään koe moista ongelmaksi, mutta näkisittepä, kuinka itse olen hyppinyt tummilla raidoilla kaapilta toiselle pelossa, etten itse likaa mattoa. Pah ja hah!

Kutomisinnostus iski näköjään oikein kunnolla, sillä nyt puissa on toivon mukaan armeliaampi matto kyökkiin. Pitäähän niitä vaihtomattoja olla, eikös vain?!?

tiistai 16. heinäkuuta 2013

mikä on liivi?*

Sukuun tulla tupsahti toukuussa uusi miehenalku. Kun lahjalootasta ei löytynytkään mitään sopivaa villaista vauvalahjaksi, oli hyvä syy tarttua puikkoihin ja kutaista jotain pientä ja suloista. 

   Päädyin kokeilemaan minulle uutta lankaa, Rowanin pure woolia. Saman firman lima osoittautui edellisten projektien myötä ihanaksi neulottavaksi, joten suuntasin saman tien tutuksi tulleelle lankahyllylle. Tämäkin lanka neuloitui taivaallisen ihanasti ja tuntui näpeissä pehmoiselta. Väri osoittautui myös oivaksi valinnaksi.

Olin jo aikoja sitten suunnitellut neulovani Garnstudion ohjeilla monen monta neuletta. Kaikki suunnitelmat ovat vaan jääneet suunnitelmiksi. Nyt valitsin kokeiluun herrasteluliivin, josta tuli oikein soma. Ohje on pelkistetty, mutta liivin yläosan kohoneule, pienen pienet taskut ja puunapit toivat mielestäni kivasti vaihtelua ainaoikein-tyylilleni.

Lanka: Rowanin pure wool 4 ply, 71g
Puikot: 2,5mm ja 3mm
Koko: 68/74cm



*3vee: Mikä on liivi? 
6vee: No, se on LIIVI, niinku pelastusliivi.Tai peliliivi!


Niinpä, mitä kaikkea se liivi onkaan! Enpä muistanutkaan, että liivi on myös uralilainen kieli. Ja kuulemma isolla ällällä kylä Viron Kullamaassa.