Rakas
ystäväni sai pari päivää sitten uuden pienen nukkaposken pesueensa
jatkoksi. Minä olin jo hyvissä ajoin puikkoineni valmiina ja kutaisin
kesällä Lapon lomallamme pikkuruisen nutun vauvaa varten. Nutusta tulee
minulle väistämättä mieleen aurinko, suolainen merivesi, lokkien
ilakointi ja lasten nauravat nassut. Ah, miten olikin ihana neuloa
niillä lämpöisillä rantakallioilla ja laiturin nokilla. Maisemia ei
voinut tosiaankaan moittia.
Syksyllä hautasin nutun perimmäisimpään
neulelootaani, sillä se näytti huisin pieneltä. Viikko, kaksi sitten
kaivoin sen esiin ja mietin, onko nutulle mitään tehtävissä. Mittailin
ja tuumin, että hihoja jatkamalla koko on prikulleen 1 - 3 kuisen koko.
Onneksi on Garnstudion sivut, mallit ja mitat. Enhän minä enää muista, kuinka pieniä nuo vastasyntyneet ovat!
Lankaa löytyi vielä ja hihat saivat
jatkoa. Rintapieleen tempaisin jemmasta löytyneet huopakukkaset. Nuo
kukka/tyttökoristelut eivät ymmärrettävästi ole vahvinta lajiani. Jos
nyt koristelisin, jättäisin ehkä nuo kukat ja lisäisin veikeyttä
erivärisillä napeilla. Mutta näillä nyt mennään...
Garter yoke baby cardi ainaoikeana
Lanka: 80g ruskeata Rowanin Donegal Lambswoolia
Puikot: 3 mm
Koko: 1 - 3 kk
Lanka: 80g ruskeata Rowanin Donegal Lambswoolia
Puikot: 3 mm
Koko: 1 - 3 kk
Tuoreen äidin toive oli ruskeat
peukalottomat lapaset. Tuosta Rowanin langasta en tumppuja halunnut,
sillä lanka ei vakuuta minua tumpputarkoituksessa. Kerästä
merinovillaista Lanettia sain aikaiseksi tumput ja lisäksi vielä
junasukat.
Kesälomalla neuloin ensimmäiset junasukat
pienelle pojalle. Silloinkin lankana oli Lanett. Pääsin tuolloin itse
sujauttamaan sukat pikkuisen jalkaan ja toteamaan ne mainioiksi
pikkuisen jaloissa. Nämä sukat pysyvät arvatenkin hyvin jalassa.
Junasukkien tarina on kovin pysähdyttävä. Kopioin tähän tuon tarinan,
joka on ohjeen jatkeena:
"Tämän sukan sydämellisen ja
mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa
Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla
varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala
oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon
alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki
pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä
oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja.
Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja
neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.
Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana
useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun
tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli
200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. "
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. "
kiitokset ihanista junasukista! monetkohan sie olet jo ehtinyt neuloa? ihan mahtava malli, venyvät vielä kasvavan jalan mukaan.
VastaaPoistatulemme koululle joku päivä kahvittelemaan, saat nähdä sitten työsi jäljen käytännössä. :)
kiitos vaan vielä kerran ja paukkuja syksyyn!
-maarit