perjantai 13. helmikuuta 2009

tulppaanien aikaan

Kunpa voisinkin aloittaa päivitykseni uusin sanoin. Pakko vain on siteerata edellistä päivitystäni. Köh ja atshii! Erona edelliseen on vain se, että tällä kertaa on taintunut ihan koko katras kuumetaudin vuoksi. Esikoinenkin, jonka luulin olevan terästä. Onneksi mummi ja ukki ovat lähellä ja valmiita apuun. Kaunis kiitos heille!

Viikko on siis ollut yhtä sumua. Iltapäivällä hätkähdin auringonpaistetta ja hipsin hetkeksi pihalle. Uusi pimpulapampula-pipo päässäni. Totesin sen taas mainioksi lämmikkeeksi.


Pimpulapampula-pipo
Ohje: Novita talvi 2008
Lanka: vihertävä Online Linie 130 Champ, vajaa 2 kerää
Puikot: 4,5 mm

Noin muuten neulominen on ollut sukkapainotteista. Kesällä kannoin selkä vääränä sukkalankaa Saksasta ja lähilankakaupasta. Iloitsen suuresti, että langat ovat muuttaneet muotoaan useiksi käsintehdyiksi synttärilahjoiksi ja pirteiksi ikiomiksi kotisukiksi.

Äitini vietti syntymäpäiviään tammikuun lopulla ja halusin ojentaa hänelle jotain käsintehtyä. Äidin harmaat Paraphernaliat olivat tehneet katoamistempun ja päätin tikuttaa tilalle toiset harmaat sukat. Ilokseni kadonneet sukat kuitenkin löytyivät, ja nyt on rakkaalla äidillä kahdet harmaat sukkaset. 


Äidin synttärisukat
Ohje: Litte Child´s Socks, Knitting Vintage Socks
Lanka: harmaa Sisu, 2 kerää
Puikot: 2,25mm

Kesäisen Saksan reissun tuliaisista neuloin myös itselleni pirteät, raidalliset kotisukat. Päätin neuloa pitkästä aikaa kärjestä alkaen, jotta saisin mahdollisimman pitkät sukat. Nautin sukkien väreistä. Tuo punainenkaan ei tässä häiritse minua. Ihan polvisukkiahan näistä ei tullut. Josko joskus vielä sellaisetkin saan...


Ikiomat raitasukat
Ohje: perussukka kärjestä ylöspäin
Lanka: Regia Design Line Kaffe Fassett, 2 kerää
Puikot: 2,25mm

Saksan tuliaislangoista neuloin kummitädilleni suklaiset synttärilahjasukat. Nyt on sitten kummilla ja kummitettavalla ihan samanlaiset ja samanväriset villasukat. Ruskea kun on yhteinen lempivärimme. Kummin sukkiin en myöskään muistanut neuloa resoria varteen, sillä oli selvästi kova polte päästä pyörittelemään addiktoivaa palmikkoa. Eipä ole omissa sukissa moinen resorittomuus haitannut. Tokkopa kummiakaan haittaa...
 

Kummin synttärisukat
Lanka: Regian ruskea tweed, 2 kerää
Puikot: 2,25mm

Isäni on viime aikoina kummastellut, enkö jo ala hukkua sukkiin. Huomasi minun taas neulovan uusia sukkia. Ihan kaikki neulomani sukat eivät kuitenkaan omia varpaita lämmitä, joten puikoille on pompannut keväiset sukat itselle. Niistä lisää ensi kerralla...

perjantai 23. tammikuuta 2009

lokinpoika sairastaa

Vietämme (taas kerran) sairaspäivää.
Kuopus uinuu kuumeisena ja yskäisenä. Tupa on tyystin hiljainen ja minulla hyvin aikaa naputella muutama rivi. Sydäntalvi on kulunut pitkälti sairastellen. Aamut alkavat laskemalla miesvahvuus ja sen mukaan teemme päivään suunnitelman. Tällä viikolla hellittävänä ja hoivattavana on siis pienimmäinen. Toivottavasti pääsemme taas pian ulos terveen katraamme kanssa...




Poden itse selvästi jonkinsortin päivitysväsymystä. Luonnonvalon uupuessa kuvatkin ovat mitä ovat, joten päivittäminen tuntuu jäävän. Mitään suurempia juttuja ei ole työn alla; vain arkisia tumppuja, pipoja ja sukkia. Niillä on kylläkin suurin kysyntä. Vuodenvaihteen jälkeen päätin tosissani vajuttaa lankavuortani, enkä ole uusia lankoja haikaillut. Hyvin olen suunnitelmassani pysynyt ja lankalaatikkoni kerät saavat mukavasti kyytiä.
Sukkatehdas on ollut käynnissä koko tammikuun. Aiemmin en ole lainkaan ollut innostunut neulomaan useampaa työtä rinnakkain. Nyt aloitettuja neuleita voi löytää huushollista sieltä täältä. Toisiin sukkiin tarvitsen enemmän keskittymistä, joten niitä tikuttelen kotisohvalla. Helpot joustinneulesukat nappaan mukaan vaikka lääkärinvastaanotolle. Kolmen tunnin odotusaikana ehtii neuloa sukkaa jo hyvinkin pitkät pätkät. Vuosi alkoi twistaten, sillä vuoden ensimmäisenä työnä sain valmiiksi Cable Twist-sukat tweed-Regiasta. Ne on mukava vetäistä jalkaan ja tehdä vaikka palapelejä pikkupotilaan kanssa.


Lanka: harmaa Regia tweed, 2 kerää
Puikot: 2,25 mm

Selvästikin minulla on ollut viha-rakkaus-suhde huopuviin lankoihin. Muutamien onnistuneiden huovutuksien jälkeen koen aina epäonnistumisia ja olen vähällä viskata Huopaset sun muut pöpelikköön. Mieheni kuitenkin vannoo Huopas-tumppujen nimeen, joten hänen toiveestaan olen niitä lähisuvulle neulonut. Itsellänikin Huopas-tumput kunnon villaisten aluslapasten kanssa on ihan pätevä juttu pakkassäässä.

Ennen joulua ostin Huopasta useammankin kerän tumpputehtailua varten. Parit tumput huopuivat ihan kummallisesti ja päätinkin vaihtaa kaistaa. Kolmien Lovikka-lapasten jälkeen rohkenin taas kokeilla huovuttamista. Neuleurani viimeiset Huopas-tumput onnistuivatkin mukavasti, joten Huopas-vaiheeni voin päättää hymyssä suin. Esikoispoikakin iloitsee uusista lämmikkeistään. Hyvä niin.

Isoveikan ikiomat
Ohje: Novita talvi 2005
Lanka: Novita Isoveli ja 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm ja 8 mm

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

palmikkosukkia

Jottei blogini vaipuisi tyystin talviuneen, on minun taas aika hihkaista.
Täällä siis ollaan!

Vaikkei oma sivusto olekaan päivittynyt entisen lailla, ei rakas harrastus ole unohtunut. Puhti suurempiin neuleisiin tuntuu olevan edelleenkin hukassa, mutta sukkia, pipoja ja tumppuja on valmistunut niin pukinkonttiin kuin suoraan oman pesueen käyttöön. Kokeilinpa muuten rinsessapiposta myssyversiotakin, mutta taidan kuitenkin olla enemmän pipoihmisiä. 


Loppuvuottamme on tahdittanut vuosituhannen ärhäkin flunssa, joka on kaatanut meistä viisi vuoron perään petiin. Esikoispoika on näköjään kovaa tekoa, ei ole tainnut koko aikana pärskäistäkään. Itse tainnuin tunnollisesti vasta joululoman alkaessa ja koko loma on mennyt potiessa. Tavoitteena on nyt saada omat korvat ja kaiken maailman ontelot kuntoon edes vuodenvaihteeseen mennessä. Nyt on siis hyvä syy levätä, istua ja neuloa...


Kunto on ollut kuitenkin sikäli siedettävä, että pyhien aikaan valmistui seiskaveikasta kauniit Saltkråkan-sukat anopille. Ilahduin suunnattomasti paksulle sukkalangalle suunnitellusta ohjeesta, sillä kaunista tuli ja vieläpä nopeasti! Sujautan sukkaset postimiehen matkaan mitä pikimmiten.
Hyvää alkavaa vuotta anoppilaan!


Saltkråkan-sukkaset
Lanka: beesi 7 veljestä, 111g
Puikot: 3,5 mm

Sukkia neuloessa oli muuten ihan pakko kaivaa Saariston lapset-dvd esiin ja uppoutua Saltkråkanin touhuihin. Pampula-tyttö oli edelleen yhtä hellyyttävä!

Ulla-nettineulelehti innoitti minua neulomaan toisetkin palmikkosukat. Aapeli-sukat vaikuttivat pelkistetyiltä, joten tartuin puikkoihin ja ohjeeseen. En vain millään saanut ohjeen mukaisesti 42-kokoisia sukkia. Onkohan käsialani tiukentunut? Sukista tuli sopivat omiin jalkoihini, mutta esikoispoika vihjasi sovittaessani sukkia, että hänkin tarttis ehkä uudet sukat. Taisi väri ja malli olla mieluisat eli sukkaset päätyivät hänen käyttöönsä.   


Aapelit
Lanka: harmaa 7 veljestä, 114 g
Puikot: 3,5 mm


Nenän niistämisen lomassa olen ehtinyt myllätä lankavarastojani ja tehdä inventaariota. Lankaa on paljon ja päätinkin alkaa tehokkaasti vajuttaa lankavuortani haikailematta uusia lankaihanuuksia. Omista langoistani saan varmasti loihdittua kauniita neuleita. Sukkalankaa vaikuttaa olevan hurjasti, joten sukkaputki on alkanut...

maanantai 8. joulukuuta 2008

haaveillen

Kiitos kaikille ihanista neulekommenteistanne niin kasvotusten kuin ruudun välityksellä Lauran kukkamekon tiimoilta. Mekko oli ilo lähettää pienelle tytölle syntymäpäivälahjaksi. Ensimmäinen mekkokokeilu oli siis oikein onnistunut, eikä se jää takuulla viimeiseksi.

Huomasin juuri, etten ole inahtanutkaan reiluun kuukauteen. Puikot ovat täällä kyllä suihkineet, mutta pahin vimma on tällä hetkellä selvästi loitompana. Jonain päivinä aikaa neulomiselle on ollut runsaammin, toisinaan olen tyytynyt vain haaveilemaan ihanista neuleista.


Viime aikoina valmistuneet neuleet olen tikutellut vanhoilla, tutuilla ohjeilla. Tuntuu siis, ettei minulla ole mitään uutta esiteltävää. Viitsiikö sitä edes rinsessapipon tai Kuhilas-pipon vuoksi inahtaa, kun niitä täällä lähes liukuhihnatyyliin valmistuu?!?

No, jos nyt sitten kuitenkin, sillä pipolangat ovat olleet minulle uusia tuttavuuksia ja osoittautuneet käytössä kerrassaan loistaviksi. Onlinen ihanan pehmeästä merinovillalangasta se miljoonas (tai ainakin lähes) rinsessapipo omaan päähän ja Rowanin superpehmosiesta Cotton Woolista Kuhilas-pipo miehelle. Kunpa olisin hamstrannut näitä lankoja enemmänkin kuin pipon verran...Ja kirjanpitoni mukaan esikoisellekin sain aikaiseksi punaisen Kuhilas-pipon marraskuussa ja yhden rinsessaisen pukin konttiin, molemmat tutusta Novitan Woolista.


Noin muuten viime aikoinen neulontaa on värittänyt tilausneulomukset. Olen laittanut Novitan raitaa mutkalle lähes kilometrin verran ja tuloksena on ollut vino pino pipoja ja lapasia. Nyt ei vähään aikaan raitalankaa, kiitos!


Lokakuussa minusta tuli kolmannen kerran täti ja pääsin neulomaan suvun pikkuisimmalle parit hahtuvapöksyt Fern&Fearien ohjeella. Ruskeista newborn-pöksyista tuli itsestäni somat pikkuisine vaaleanpunaisine sydämineen. Ne osoittautuivat alkuviikkoina sopiviksi, kun kintut olivat vielä kovin ohuet. Vaaleanpunaiset small-pöksyt ovat varmastikin jo lähipäivinä passelit.


Samainen pikkupirpana sai Tiina-tädiltä kietaisutakin, johon löytyi sopiva lanka omista kätköistä. Anu Harkin Puikoissa-kirjan ohje (Raitanuttu Nuppuselle) oli jäänyt kummittelemaan takaraivoon ja nyt pääsin kokeilemaan ohjetta, kun käyttäjäkin löytyi lähisuvusta. Kietaisutakista tuli käytännöllinen ja kuulemma mukavan paksu puuvillaneule. Lankana ohjeenmukainen Araucania Patagonia Nature Cotton. Olen selvästikin ihastunut yksinkertaisiin ohjeisiin. Ei vain siksi, että ne ovat helppoja, vaan myös siksi, että ne vain yksinkertaisesti viehättävät silmää.


Yhdet sukatkin olen saanut aikaiseksi omalle poikaselle. Suunnitelmissa oli neuloa kuopukselle raitasukat, mutta laskuvirheen vuoksi niistä tulikin sopivat kolmosellemme. Nyt pitäisi vain löytää aikaa ja intoa aloittaa uudet, sopivat pikkusukat parivuotiaallemme. Jotenkin taas tuntuu, ettei suutarin lapsella ole...

tiistai 4. marraskuuta 2008

lauran kukkamekko

Vihdoinkin sain laitettua pikkuisen Lauran syntymäpäivälahjamekon postimiehen kuljetettavaksi. Viimeiset koristukset helmaan kiinni, mekko pakettiin ja paketti postiin. Peukutan vimmatulla lailla, että mekko olisi sopiva. Tytön unikkomekosta valmistui siis Lauran kukkamekko.


Lauran kukkamekko
Lanka: Garnstudion Muskat, parisataa grammaa
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm

Lauran äidin toiveena oli tytölle liivimekko. Aikamme puntaroituamme paria ohjetta päädyimme yksituumaisesti tähän mekko-ohjeeseen. Lankavaihtoehtoja tuumailimme vielä yhdessä Menitan tiskillä ja Garnstudion Muskat-langat kainalossa marssimme kaupasta ulos. En olekaan aiemmin neulonut Garnstudion Muskat-lankaa, joka osoittautui ihanaksi puuvillalangaksi. Kolmosen puikoilla tuli paras neulejälki. Tiheys ei ihan täsmännyt ohjeeseen, joten jännityksellä odotan, eihän mekosta vain tullut liian pieni.


Koristeeksi kiinnitin lankakaupasta hankittuja valmiita huopakukkasia sekä puunappeja. Ihastuin noihin huopakukkasiin niin, että kävin hamstraamassa niitä lisää tuleviinkin neuletöihin.


Hieman silmääni alussa pisti mekon kavennukset, jotka näkyvät luonnonvalkoisessa langassa todella selvästi. Kavennukset ovat kuitenkin ihan siistit ja tasaiseen tahtiin, joten tokkopa jaksan moista kauaa surkutella. Tomeran yksivuotiaan menossa kavennuksia kun ei ehkä ehdi tiiraamaan...

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

harmautta


Viime päivät ovat olleet yhtä harmautta aamusta iltaan. Pimeys tuntuu laskeutuvan niskaan jo loppuiltapäivästä. Taas eilen totesin, että samoilu harmaassa, kosteassa ja syksyisessä luonnossa on minun juttuni. Kumpparit jalassa tunnen olevani vapaalla, ja se jos mikä tuntuu hyvältä kiireisessä arjessa.


Harmaata lankaakin on pyörinyt nurkissamme viime aikoina kilometritolkulla. Miehelle olin luvannut isänpäiväksi uuden pipon ja tumput, jotka valmistuivat hyvissä ajoin. Pipo tuli neulottua nopeasti, mutta vähintään kahteen kertaan, sillä silmukkamäärien ja pipon syvyyden kanssa sai säätää useampaankin kertaan. Nyt se tuntuu sopivalta ja ihanan rouhevalta.


Palmikkopipo
Ohje: Chunky Cabled Hat
Lanka: Marks&Kattens Quick, reilu kerä
Puikot: muistini mukaan 7 mm

Samaisesta harmaasta neuloin Lovikka-lapaset Novitan ohjeen mukaan. Tiheydet täsmäsivät ilokseni ja lovikat valmistuivat joutuisasti, lähes yhdeltä istumalta. Toinen lovikka neuloutui muuten yhden neuletapaamisen aikana, hyvässä seurassa. Kiitos taas tytöt!


Lovikka-lapaset
Ohje: Novita, syksy 2007
Lanka: Marks&Kattens Quick
Puikot: muistini mukaan 7 mm

Harmaiden neuleiden lista jatkuu, sillä tummanharmaasta 7 veljeksestä valmistui itselleni jo kuukausi sitten Chevalier-lapaset. Ohje oli lystikäs ja lapaset tuntuvat sopivan napakoilta käsiini. Varresta tein epähuomiossa liian pitkät, mutta muuten oivat lämmikkeet.


Chevalier-lapaset
Lanka: tummanharmaa 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm

Ken odotti kuvaa keltaisesta neuleesta, heille kerrottakoon, että pipariksi meni. Isoveli-langasta valmistui pirteä perusslipari, joka osoittautui minulle aivan liian piukaksi. Edes kastelu ja pingotus ei tuo toivottuja senttejä ympärysmittaan. Harmitus, harmitus!


Viikonlopun aikana samoilujen lomassa olen neulonut viimeisimmänkin eli neljännen tilauspipon valmiiksi ja viimeistellyt Laura-tytön puuvillaneulemekkoa. Pian mekko alkaa olla valmis lähetettäväksi. Jään jännityksellä odottamaan viestiä, onko mekko tytölle sopiva ja mieluinen.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

minnan sukat

Nämä sukat eivät ehkä sivuillani esittelyjä kaipaa.
Toistan itseäni: ihana sukkamalli ja mutkaton lanka.


Ohje: Paraphernalia
Lanka: Regian harmaa tweed, 2 kerää
Puikot: ihkauudet Knit Picksin kakskaksvitoset


Harmaat sukkaset lämmittävät ystäväni Minnan varpaita tulevana talvena. Niistä tuli oikein passelit ja harmaa tweed-lanka tuntui mieluisalta lankavalinnalta. Ja ehei, eivät jää nämäkään viimeisiksi Paraphernalia-sukiksi...

Alkuloman aikana kävin suunnatonta kamppailua ikuisuusprojektini kanssa. Olin ehtinyt aloittaa Colinetten Skyestä jo kaksi neuletta, purkaa ne ja aloittaa taas uudella ohjeella. Lanka houkutteli kovasti kerällä, muttei se istunut mihinkään neuleeseen. Skye, joka näytti kerällä rusehtavalta, neuloutuikin ihan lilansävyiseksi neuleeksi. Harmitus. Selvästikin silmäni ovat tehneet stopin pätkävärjätyille langoille. Tweed-lanka kyllä uppoaa. Hylkäsinkin Skye-langan ja neuleen lopullisesti, sillä neulominen tuntui koko ajan pakkopullalta. Kyllä harrastuksen pitää mukavaa olla...

Pää pursuaa taas ihania neuleideoita, ja riemu on ollut ylimmillään, kun lähisuvun muutkin nuoret naiset ovat intoutuneet heiluttelemaan puikkoja. Lomalla sohvamme täyttyi neulovista naisista, olohuoneen lattia peittyi lankakeristä, puikoista ja ohjelehtisistä, neulevinkkejä ja -ideoita vaihdettiin. Miesväki osallistui iloksemme tupsujen tekoon ja mittanauhojen ojenteluun. Sainpa myös apua neuleen pingotukseenkin.

Loman aikana olen neulonut keltaista Isoveljeä, jota olen ihastellut useissa blogeissa syksyn aikana. Olin kaavaillut siitä itselleni neuletta parhaimman ruskan aikaan, mutten aivan ehtinyt. Pihapuumme ovat pudottaneet lehtensä, serkkupojat haravoineet pihamaan lehdistä ja se värikkäin aika syksystä on takana. Isoveli-neuleeni on nyt kyllä jo pingotusvaiheessa, ja toivottavasti pian ahkerassa käytössä. Saman tien puikoille on päässyt lomareissulta ostettu luonnonvalkoinen Muskat-lanka. Elokuun lopussa ennoin serkun tytölle synttärilahjaksi neulelahjakortin, ja serkun toiveesta pikkuinen neiti saa liivimekon.