aamukahvin aikaan

Eilen aamukahvin aikaan poseerasin uunituoreessa neuletakissani. Jotain hetkestä uupui: se pikkuinen hymynaama rinnaltani. Viime aikoina tuo pienin inniäinen on kammennut heti kylkeeni, kun kamera on kaivettu esiin. Tällä kertaa tuo kello seitsemän kuvaus taisi olla liian varhainen hänelle. 

 

raitaa raitaa
Lanka: Gjestal Maija, yhteensä 300g
Puikot: 3,5 mm

Nyt keväällä olen heittäytynyt varsin itsekkääksi. Puikoiltani on valmistunut jo useampi lyhythihainen ylhäältä-alas-neuletakki ihan itselleni. Aurinkotakin sai tosin äitinikin. Legonvihreän takin neulottuani päätin haastaa itseni kokeilemaan vielä raidallista versiota ilman minkäänlaista valmista reseptiä. Raidallisesta tulikin kovin mieluinen, sopiva, ihanan lämpöinen näille keväisille sadepäiville ja ihanan värinenkin. Tykkään harmaiden ja oranssin yhdistelmästä.

Neuletakki oli tosin saada häpeätuomion ihan kalkkiviivoilla. Neuleet kun eivät tosiaankaan näytä parhaimpia puoliaan päättelemättömine langanpäineen tai yöpaidan päälle sovitettuna. Sopivaa lankaakin oli niukalti, ja mietin pitkään, voinko esiintyä villisti eriparihihoissa. Lankaa kului tasan 300 grammaa. Oranssia, harmaata ja grafiitinharmaata kutakin kaksi kerää. Napit kaivoin suvun naisten nappivarastoista. Kaiken kaikkiaan ihana.

Tykkään.