herkkua ja pulkkamäkeä

Vauva-arki laittaa selvästikin monta asiaa uusiksi. Aikakäsitys esimerkiksi muuttuu. Kaikkea kun ei ehdi tehdä. Tai jaksa. Viime päivinä minä en ole ehtinyt tai jaksanut seurata uutisia. Tai ainakaan säätiedotuksia. Lumi ja talvi ovat tulleet minulle täytenä yllätyksenä.

Lapset ovat ottaneet lumen ja talven ilolla vastaan. Varastosta on kaivettu talvileluja esiin ja takapihan mäkeä on tampattu suu messingillä ja hiki päässä. Saunan lauteilla juteltiin eilen pienimpien kanssa talvesta ja sen riemuista. Mietittiin myös, mikä talvessa on kaikkein mukavinta. Tomeralla kolmivuotiaalla, herttaisen "ärrän" täräyttävällä, oli selvä vastaus: "Talvella on kivointa syödä karkkia ja sipsiä ja suklaata ja kakkua ja suklaakakkua ja herkkua ja purkkaa ja ...(lista jatkui melkoisella määrällä herkkuja)... ja käydä pulkkamäessä." Talvihan on perinteisesti herkuttelun aikaa. Kuten kevät, kesä ja syksykin...keneltähän poika on perinyt makeanhimonsa?!?

Vaikka talvi tuli minulle hieman yllättäen, toki pientä varustelua talven varalle tein jo reilu kuukausi sitten. Syksyn aikana huusholliimme kotiutuneesta lankavuoresta olen saanut työstettyä pari harmaata myssyä. Aiemmin olen tunnustautunut pipoihmiseksi, mutta nyt olen viehättynyt myssyistä.

Novitan Rose Mohairista valmistui ystäväni innoittamana pitsimyssy. Ohje oli selvästikin suunniteltu isompaan päähän sopivaksi, sillä ensimmäinen myssy pyöri päässäni. Toinen versio, jonka puikottelin ohjetta pienemmillä puikoilla, oli sopivampi. Hämmästyksekseni tämä mohairlanka ei edes kutita otsaani. Myssystä kuva parin viikon takaisessa sumussa.

Pitsibaskeri
Lanka: harmaa Novita Rose Mohair
Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm

Toisen kivan myssyn ohjeen bongasin Ravelryn kautta. Tämäkin edullinen markettilanka akryyleineen päivineen tuntuu toimivan myssyssäni, eikä kutita. Kestää, minkä kestää. Ja kun ei kestä, neulotaan sitten uusi!

Tuva
Lanka: Novita Anni
Puikot: 3,5mm ja 4 mm

Pikkuvelitakki alkaa olla hyvällä mallilla. Se on valmistunut ihmeen joutuisasti. Nyt edessä on vielä se jännitystä aiheuttava nappilista ja viimeistelyt. Sujautin keskeneräisen tekeleen eilen pojan päälle ja se (ja hän) näytti oikein hyvältä. Poika katseli itseään ja paitaa maireana peilistä ja silitti paidan pintaa. Taisipa löytyä uusi suosikkilanka!