kevät

Nyt niitä on täällä meilläkin!

peukalokiilaharjoituksia

Monen monta kertaa olen epäillyt, neulonko tumppujen peukalokiilat oikein.
Päätin harjoitella lisää:



Kaksi kerää Maija-lankaa sai kyytiä ja sain aikaiseksi kolmet kevättumput. Perussiniset ja raidalliset omille poikasille, keskimmäiset eli tummansiniset kolmivuotiaalle kummipojallemme.

Kummipoika on automiehiä, joten oli ihan pakko kaivaa nappiloota esiin ja napata kuorma-autot koristeiksi. Jokohan se sinisilmä on matkalla Sarvikummun kuoppaisella hiekkatiellä kummien luo kyläilemään?!?

keväisiä hetkiä

Taas on käyty uuteen viikkoon, mutta huomaan palaavani ajatuksissani vähän väliä menneisiin päiviin. Viikonloppuun mahtui nimittäin tunteita laidasta toiseen: haikeutta hyvästellessä rakas mummi, jälleennäkemisen iloa, kun sai tavata ison joukon läheisiä, mutta myös sitkeyttä ja mielikuvitusta istuessa autossa halki Suomen. Olen selaillut viikonlopun valokuvia moneen kertaan ja palannut lastenkin kanssa niihin tunnelmiin ja hetkiin. Lasten kanssa tunteet ja turinat voivat vaihtua salamannopeasti. Tuumailut surusta ja ikävästä muuttuvat usein hetkessä kevään ihmeisiin ja iloihin. Lapset pitävät kiinni tässä elämässä ja arjessa.

Kevät tuntui olevan Hämeen suunnalla jo pitkällä. Krookukset ja leskenlehdet kukkivat ja se vähäinen lumi tuntui tyystin kadonneen. Lapsista oli lysti tutkailla kevään edistymistä etelämpänä ja kertoa kotipihan lumikinoksista serkuille. Esikoinen nappasi mumman lammen jääriitteestä palan, joka ihastutti muodollaan.



Viime ajat ovat menneet pitkälti arkea pyörittäen, mutta neulomista en ole täysin unohtanut. Viikonlopun automatkalla valmistui taas uusi pipo. Kätköistäni löysin beesiä Woolia, josta neuloin hartaudella uuden Shedir-pipon. Esikoinen ihastui omaan oranssiin Shediriinsä ja kehui hyväksi malliksi, joten päätin neuloa toisen. Tuossa pipossa piisaa sopivasti palmikonpyörittelyä, mutta se ei kuitenkaan ole ylivoimainen homma.

Ohje: Shedir
(mallikertoja seitsemän eli aloitussilmukoita 112)
Lanka: Novitan beesi Wool, 47 g
Puikot: 3 mm

En ole selvästikään kyllästynyt Shediriin, sillä jätin ohjeen pyörimään pöydälle. Voi olla, että kolmas Shedir pääsee puikoille vielä keväällä. Pipokuume ei ota talttuakseen, sillä aloitin jo uutta pipoa. Vaikka kevät ja lämpimät kelit rämähtäisivätkin päälle, kummasti niitä pipoja syksyllä taas kaivataan...

lina

Muistaessani kirjaan tämänkin oranssin pipon sivuilleni. Kaunis Lina-pipo, Jokon mainiolla ohjeella, valmistui jo muutama päivä sitten, mutta en millään saanut heti aikaiseksi kirjata tätä muistiin tai edes kuvata.



Ohje: Lina
Lanka: oranssi Jaeger Baby Merino dk, 62 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: mies

Näpsin kuvat juuri äsken pihalla. Esikoinen toimi mallina, kun mieheni, pipon oikea omistaja, on töissä. Pipolle on selvästikin vielä käyttöä näillä leveysasteilla, sillä aamulla puut olivat taas yltä päältä lumessa.

Lapsista lumi on edelleenkin riemullista, mutta tuntuvat myös olevan tohkeissaan, kun pyöräilykausi on avattu. Pyöräilyteema onkin puhuttanut viime päivinä kovasti. Ekaluokkalaisellemme olemme katsastelleet uutta, isompaa pyörää, mutta emme ole vielä löytäneet sitä mieluisinta menopeliä. Liikennesääntöjä on myös kerrattu, pyöräkärry kasattu, satuloita korotettu ja kaksi rengasrikkoakin jo koettu.

herringbone mittens

Joku aika sitten unelmoin kirjoneuletumpuista esikoisen oranssin Shedir-pipon kaveriksi. Oranssia lankaa tuntui oikein pursuavan lankakorista, mutta ruskea lanka oli päässyt loppumaan. Lankavajetta ihmetellessäni päätin kuitenkin harjoitella kirjoneuleohjetta jämälangoilla ja kaikkien vaiheiden jälkeen lopputulos on tässä:

Ohje: Herringbone Mittens
Lanka: luonnonvalkoinen ja harmaa Novita Nalle

Puikot: 3 mm
Koko: koululainen

Täytyy myöntää, että kirjoneuletumpuissa oli minulle ihan kylliksi askaretta. Voi sitä lankojen kieputtelua ees taas ja tarkkaavaista keskittymistä. Eipä siinä samalla muuta pystynytkään puuhastella. Neuloessani en melkein kyennyt keskustelemaankaan, kun piti niin tarkkaan ohjetta seurata. Vasta toisen tumpun kohdalla hoksasin, että jotain loogisuutta kuviossa on. Siihen asti tarkkailin ohjetta silmukka kerrallaan.

Jämälankaprojektini vesittyi loppumetreillä, sillä luonnonvalkoinen lanka loppui ennen peukkujen neulomista ja lisää lankaa oli ostettava. Tumput lojuivat keskeneräisinä pari viikkoa, kunnes vihdoinkin muistin ostaa vaaleata Nallea kaupasta.

Ohjeen silmukkamäärällä sain tumput nuoremmalle koululaisellemme. Pituutta piti neuloa lisää sekä kämmenosaan että peukkuun. Ohjeessa on aika lyhyet varret, muttei se tumppujen omistajaa ole haitannut. Ekaluokkalaisemme on hellyyttävä, sillä kaikki tekeleeni tuntuvat kelpaavan hänen käyttöönsä ja ihan tosissaan arvostaa neulomuksiani. Nämäkin tumput ovat olleet jo käytössä ja ensimmäisessä pesussakin. Pyöräillessä oli käynyt vahinko ja poika kaatui suoraan kuralätäkköön. Suurin huoli ja itku tuli, kun äidin neulomat tumput menivät likaiseksi. Voi poikaa!

Esikoisen ruskea-oranssseihin kirjoneuletumppuihin ei riitä nyt intoa. Näissä harjoittelutumpuissa oli kirjoneuletta ihan tarpeeksi. Muutenkin tuntuu, että pahin polte neulomisessani on taka-alalla. Selvästikin kevät on tullut ja kesä lähenee.

wuff wuff

Kevätvermeet on kaivettu varastosta esiin ja nautittu auringonpaisteesta ja veden lorinasta. Lapset tuntuvat viihtyvän ulkona tuntitolkulla, kuka pelihommissa mailoineen, kuka metsänrajassa pulkkamäessä. Kuopuksen puolestaan tavoittaa mitä varmimmin vesilätäköstä lapioineen ja ämpäreineen. Tuo tomera yksivuotias peri isoveljeltään sinisen keväthaalarin, mutta pitihän minun neuloa ihan ikioma pipo pojalle.



Lanett klassikot-vihkosesta löysin mukavan peruspipo-ohjeen, jota päätin kokeilla Araucania Ranco Solids-langalla. Kerta heitolla tuli sopivan kokoinen, ihanan ohut ja niin mieluisan mallinen pipo. Ohjetta ei tarvinnut lainkaan muokata, lisäsin vain pienen tupsun, sillä mielestäni pipo sitä vaati. Pääsi mieskin osalliseksi pipoprojektiin, sillä tupsu on hänen käsialaansa.



Ohje: Lanett-klassikot-lehtinen
Lanka: harmaa-sininen Araucania Ranco- Solids, 43g
Puikot: 2,5mm
Koko: 1,5-2v.



Pelkistetty on aina pelkistetty, mutta tähän kevätpipoon päätin väkertää kuvion lasten kannustuksesta. Meinasin kuvioida kylkeen taas sen perinteisen volkkarin, mutta lapset äänestivät ohjeen mukaisen terrierin puolesta. Tuon verran koiraa voi tässä allergiaperheessä kai olla. Ja kuopus on ikionnellinen, niin tupsusta kuin koirasta. Taitaa se pipokin mukavasti lämmittää.

tuliaistumput

Vieno hymy huulilla päivitän sivuani. Vesi lorisee ulkona ja lumi sulaa aivan silmissä. Kevättä selvästi pukkaa. Esittelyssä silti vielä talviset tumput. Ei minusta taida tulla kesähepenien neulojaa, sillä ajatukset ovat jo ensi syksyn tarpeissa. Selvästikin nautin neuloa lämmikettä syksyn, talven ja kevään keleihin.

 Nämä herkulliset hahtuvatumput kulkivat tuliaiskassissa Savon puolelle viime viikonloppuna:



Hattaratumput
Ohje: omasta päästä
Lanka: vaaleanpunainen Pirtin Kehräämön hahtuva, 41g
Puikot: 6 mm
Koko: 3-4v.

Hattaratumput valmistuivat tosi joutuisasti ja pyörivät koneessa parin kirjopesuohjelman verran. Mokomat eivät tajunneet heti ekalla ohjelmalla muuntua tomeran ja iloisen kolmivuotiaan tytön hienostelutumpuiksi.

Tumput saivat koristuksen saajan toiveiden mukaisesti. Vaihtoehdoista oli neitokaisen helppo valita mieluinen koristelu: sydämet tottakai! Tumput taisivat olla kovin mieluisat, sillä tyttö ihasteli ja sovitti niitä vähän väliä. Harmi vain, että hahtuvatumpuille ei enää tänä keväänä taida hurjasti tarvetta olla. Jospa mahtuisivat kuitenkin vielä ensi syksynä.