keväisiä hetkiä

Taas on käyty uuteen viikkoon, mutta huomaan palaavani ajatuksissani vähän väliä menneisiin päiviin. Viikonloppuun mahtui nimittäin tunteita laidasta toiseen: haikeutta hyvästellessä rakas mummi, jälleennäkemisen iloa, kun sai tavata ison joukon läheisiä, mutta myös sitkeyttä ja mielikuvitusta istuessa autossa halki Suomen. Olen selaillut viikonlopun valokuvia moneen kertaan ja palannut lastenkin kanssa niihin tunnelmiin ja hetkiin. Lasten kanssa tunteet ja turinat voivat vaihtua salamannopeasti. Tuumailut surusta ja ikävästä muuttuvat usein hetkessä kevään ihmeisiin ja iloihin. Lapset pitävät kiinni tässä elämässä ja arjessa.

Kevät tuntui olevan Hämeen suunnalla jo pitkällä. Krookukset ja leskenlehdet kukkivat ja se vähäinen lumi tuntui tyystin kadonneen. Lapsista oli lysti tutkailla kevään edistymistä etelämpänä ja kertoa kotipihan lumikinoksista serkuille. Esikoinen nappasi mumman lammen jääriitteestä palan, joka ihastutti muodollaan.



Viime ajat ovat menneet pitkälti arkea pyörittäen, mutta neulomista en ole täysin unohtanut. Viikonlopun automatkalla valmistui taas uusi pipo. Kätköistäni löysin beesiä Woolia, josta neuloin hartaudella uuden Shedir-pipon. Esikoinen ihastui omaan oranssiin Shediriinsä ja kehui hyväksi malliksi, joten päätin neuloa toisen. Tuossa pipossa piisaa sopivasti palmikonpyörittelyä, mutta se ei kuitenkaan ole ylivoimainen homma.

Ohje: Shedir
(mallikertoja seitsemän eli aloitussilmukoita 112)
Lanka: Novitan beesi Wool, 47 g
Puikot: 3 mm

En ole selvästikään kyllästynyt Shediriin, sillä jätin ohjeen pyörimään pöydälle. Voi olla, että kolmas Shedir pääsee puikoille vielä keväällä. Pipokuume ei ota talttuakseen, sillä aloitin jo uutta pipoa. Vaikka kevät ja lämpimät kelit rämähtäisivätkin päälle, kummasti niitä pipoja syksyllä taas kaivataan...