luuripussi ja lomailua

Elokuu tulla tupsahti, mutta leppoisa loma-arki jatkuu vielä viikon päivät. Ihanaa, kun säänhaltijat hemmottelevat! Tämä lämpö tuntuu mukavalta, vaikka syysihmiseksi tunnustaudun. Auringossa en pitkään viihdy, mutta aurinkovarjon alla on mukava viettää iltapäivähetkeä neuloen. Ja suuri nautintohan on nähdä naperoiden nauttivan vesileikeistä, vihreästä nurmesta ja kesäjutuista.

Viimeisimmällä kesälomareissulla sain aikaiseksi pienen, pinkin luuripussukan ihanalle, kikkarapäiselle kummitytöllemme. Puhelimitse tuli tarkat toiveet väristä ja napista, kakkosvaihtoehdotkin olivat selvät. Oli siis helppo neuloa. Väritoive oli vaaleanpunainen. Lankakaupan hyllyssä lepäili kerä tätä punasävyistä Tennesseetä ja näin värin kauniina vaaleanpunaisena...kunnes ulkona tajusin ostavani selkeästi pinkkiä lankaa. Hetken haukoin henkeäni, kun en moiseen väriin ole poikasten äitinä tottunut, mutta lähipiiri vakuutteli, että juuri tuollaisesta väristä pikkutytöt tykkäävät. Hyvä niin! Tämän luuripussin ojensin siis tuliaisena reissullamme:

Viime päivinä olen aloittanut useamman neuletyön: kuopukselle sukat, vaaleanpunaisen nutun ja syysmyssyn. Kaikki neulomukset ovat siis vielä keskeneräisiä. Yleensä keskityn vain yhteen työhön, mutta nyt tuntuu ihan mainiolta neuloa vaaleanpunaista puutarhassa, sukkaa sohvalla ja myssyä autoreissulla. Toisaalta tuntuu, ettei mikään työ etene joutuisasti kuten ennen, mutta jospa lähipäivinä olisi jotain uutta esiteltävää.

Vadelmassa olemme käyneet koko pesueen kera. Ykkönen ja kakkonen poimivat marjoja ahkerasti kippoon, kolmonen suoraan suuhunsa. Tomera yksivuotiaamme lyö meille rattaista tahtia ja pitää seuraa jokeltelullaan.