perjantai 27. huhtikuuta 2007

perussukat vihdoinkin valmiina


Fortissima Socka-lanka muuttui kaikkien vaiheiden jälkeen ihan perussukaksi, vaikka sitä olin vasta viimeiseksi vaihtoehdoksi ajatellut. Ihania ohjeita tuntui olevan useita, ja aloitinkin ihan aluksi neulomaan Jaywalkereita. Toinen sukanvarsi oli jo pitkällä, kun tajusin, että liian löysä varsi tulee. Ei kun purkuun...

Perussukalla sitten jatkoin, ja tuumailin, että jotain uutta sukkaan on saatava. Tiimalasikantapäätä en ole koskaan kokeillut, ja innosta puhkuen ohjeen mukaan tein tuollaisen kantapään, mutta se osoittautuikin aivan liian tiukaksi omalle jalalleni. Missä lie ongelma?!? Ei kun kantapää purkuun...ja tuttua ja turvallista saksalaista kantapäätä tilalle! Niin sitä siis neulottiin ja purettiin, neulottiin ja purettiin ja niisteltiin välillä poikasten neniä ja vihdoin nämä sukat ovat valmiina. Tyytyväinen olen ja ihastunut tuohon lankaan, joka on ihanan ohutta ja kauniinsävyistä. Ei varmaan jää viimeiseksi kokeiluksi noin ohut sukkalanka.

Kova hinku on jo seuraavan työn perään. Kätköistä löytyi kaksi kerää ihanan vihertävää Drops Alpacaa, jotka pääsevät työstettäväksi seuraavaksi. Vielä ei ole aavistustakaan, mitä siitä loihdin ja kenelle, mutta jospa illan aikana asia valkenee. Väri on ainakin tosi herkullinen, nam!

maanantai 23. huhtikuuta 2007

punaiset kerttu-sukat

Muutama viikko sitten löysin Uhoavan Gnun blogista ihastuttavan pitsisukkaohjeen, joka on käynyt jo niin tutuksi, etten tarvitse vierellä orjallisesti ohjetta. Duffeliprojektin jälkeen siis pienemmät puikot ja punaista seiskaveikkaa esiin...ja niin punaiset Kerttu-sukat valmistuivat lahjaksi ystävälle viikonlopun aikana.


Kuvassa myös seuraavan työn lankaa eli Fortissima Sockaa, josta haaveilen itselleni kauniita kevätsukkia. Langan sisältämä bambu houkutteli minua taannoin lankakaupassa, kun tuo bambu tuntuu nyt olevan pop. Ohjetta vielä tuumaan, mikä voi tunnetusti viedä aikansa...

Eilen illalla tein lankainventaariota ja tyytyväisenä laskeskelin varastoni vajuneen ihan kiitettävästi, vaikka pari uutta lankakerää olenkin sortunut ostamaan. Silti sitä lankaa tuntuu olevan minulla vielä ihan liikaa. Neuletapaamisessa kaimani tosin lohdutteli, ettei syytä huoleen ole, jos lankaa löytyy kätköistä alle oman painon verran. Ihan niin huolestuttava tilanne ei kuitenkaan ole...

perjantai 20. huhtikuuta 2007

valmista on!

Duffeliprojekti alkaa olla loppumetreillään ja nyt on aika henkäistä ja huokaista, huh! Tämä työ oli tosiaankin varsinainen projekti; seuraavaksi on työstettävä jotain paljon pienempää. Konehuovutus tuntuu aina yhtä jännältä, vaikka lanka ja pesukone ovatkin tulleet tutuiksi. Eihän sitä koskaan voi tietää, miten tällä kertaa käy...

Duffeli sai etumukseensa puiset napit. Nappilenkkien kanssa on ollut huovutuksen jälkeen työstämistä, mikä on ollut oikeastaan ainut miinus työssä. Luulin ketjusilmukkalenkkien huopuvan enemmän, mutta ne jäivät hieman liian pitkiksi. Onneksi sain neuvoa hyvästä käsityöliikkeestämme.  


Taakse ilmestyi eilen illalla vihreä autoaplikointi. Termistö on minulla ihan hakusessa. Aplikointi?!? Tuo oli ihan uutta minulle, sillä olen ompelussa (ja varmasti pitkälti vielä neulejutuissakin) noviisi. Illan hämärtyessä oli pakko hipsiä nettiin ja etsiä, mikä ihme on pykäpisto, jolla kuva ja tukikangas kiinnitetään. Aamulla rinta rottingilla esittelin tuotostani esikoiselle ja kerroin pätevänä pykäpistoista sun muista: "Ai pykäpistoillako, vähänkö on siisti!". Niin on tokaluokkalaisella pojalla pykäpistot tuttuja, mutta äiti joutui moisia tavaamaan tietokoneelta. Kyllä huvitti!


Duffelin kaveriksi ompelin vielä vihertävän myssyn. Ne pari kolme suoraa ommelta klaarasin näillä ompelutaidoillani, eikä Husqvarnammekaan nikotellut, mikä on poikkeuksellista. Ylänurkkiin huovutin ruskeat pallot hahtuvasta. Kolmosemme tilasi heti myssyynkin autokuvioinnin eli pykäpistoilen taas...


Nyt toivon, ettei ihan heti kelit helteiseksi muutu, jotta voimme ulkoiluttaa uusia tuotoksia keväälläkin. Kooltaan ovat ihan sopivat 31/2-vuotiaalle, ehkä vain himpun verran reilut. Väritys toki syksyinen, mutta nappisilmällemme oikein passeli.

torstai 19. huhtikuuta 2007

huovutettu duffeli

Viime päivien väkerrys on viittä vaille valmis, huh huh ja jippii! Ruskeasta Fritidsgarnista valmistui kolmosellemme duffeli ensi syksyksi. Lanka on peräisin lankakaupan tarjousvasusta, II-laatuista lankaa, joka oli odottanut kiltisti vuoroaan syksystä saakka. Kyläilytakki pyöri aamupäivästä koneessa ja tässä otos uunituoreesta tuotoksesta iltapäiväauringossa. Napit vielä uupuvat, kuten myös selkäpuolen koristelu. Täytyy nyt malttaa pitää näpit erossa duffelista ja antaa sille aikaa kuivua.

Duffeliin olen oikein tyytyväinen. Edes langan värivirheet eivät silmääni häiritse, vaan tuo oman persoonallisen säväyksen takkiin. Duffelin tuleva käyttäjä on myös kovin tohkeissaan takistaan ja ihailee taskuja, jonne voi sujauttaa pikkuauton :-) ja odottaa innolla, mitä selkäpuolelle ilmaantuukaan. 



Huovutettu duffeli
Ohje: Moda 1/2005
Lanka: Sandnes Fritidsgarn, lähes grammalleen ohjeen mukaiset 600g
Koko: 4v.
Puikot: 5 ja 5,5

sunnuntai 15. huhtikuuta 2007

kännykkäpussi

Isompi työ ruskeasta Fritidsgarnista etenee mukavalla tahdilla, sillä puikot ovat isot ja lanka on paksua... ja ihanan väristä! Raportointia luvassa myöhemmin...

 Eilen havahduin, että nyt on akuutti tarve kännykkäpussukalle, ettei upouusi kännykkäni saisi enempää kolhuja kylkeensä. Sopivaa huopuvaa lankaa löytyi kätköistäni, ja iltapuhteina neuloin pussukan, aamulla konehuovutin ja tänään päiväuniaikaan väkersin kylkeen kiehkurat neulahuovutuksena. Nappi ei miellytä, ehkäpä mummilan kätköistä löytyy mieluisampi... 

perjantai 13. huhtikuuta 2007

uutta työn alla

Aiemman postauksen visailun vastaus tulee tässä: calorimetry eli pääpanta, joka muuten pitää mukavasti hiukset kurissa tuulisilla kevätilmoilla.

Sormet syyhyten olen selaillut käsityölehtiä ja huokaillut ihanien uusein neulomuksien ja lankojen perään. Olen kuitenkin vakaasti päättänyt vajuttaa mahtavaa lankavarastoani, enkä periaatteessa aio nyt uusia lankoja hankkia (paitsi hätätilanteessa). Kovasti pohdin, mitä seuraavaksi neuloisin ja kas kummaa...puikoille eksyi TAAS ruskeaa lankaa (jota muuten riittää vielä tämänkin työn jälkeen). Vaikka kevät tekee kovasti tuloaan, minulla syksy mielessä...luvassa on päällepantavaa lapselle, vienosti huopuvaa Fritidsgarn-lankaa..hmm...mitähän siitä mahtaa tulla?!?

keskiviikko 11. huhtikuuta 2007

teräsmiehen mustikkaiset unet

Puikoille eksyi sukkien jälkeen sinistä ja vihreää puuvillalankaa, jonka kanssa taistelin aikani. Tennessee-lankaa olin puikottanut alkuvuodesta neljän pipon verran ihan hyvällä menestyksellä, mutta tämä Mandarin Petit-lanka tuntui ihan kummalliselta hyppysissä. Viime vuodet kun on tullut neulottua pääsääntöisesti kuitenkin villaa tai hahtuvaa. Meinasin jo luovuttaa, mutta sisukkaana tyttönä tikutin loppuun asti ja kuopuksen mustikkapipo valmistui. Pipossa on vielä kasvunvaraa, onneksi kesään on vielä muutama viikko aikaa :-) Kiitos Minnielle hyvästä ja tarkasta ohjeesta! 

Teräsmies sammahti juuri, minä pian perässä. Hyvää yötä!

tiistai 10. huhtikuuta 2007

kevätsiivousta ja kerttu-sukat

Dadaa! Omat suklaiset Kerttu-sukat valmiina! Milloin viimeksi olenkaan itselleni sukkia vääntänyt...kyllä nyt kelpaa näillä tallustella... Seuraavaksi puikoille taitaa lähteä puuvillalankaa ja luvassa lisää vauvamallistoon :-)

sunnuntai 8. huhtikuuta 2007

kerttu-sukat

Pääsiäisajelulla mummilaan valmistuivat ruskeat Kerttu-sukat. Itselle niitä olin neulomassa, mutta sainkin vihiä, että Jenny-mummi on vailla sopivia villasukkia. Siispä Kerttu-sukista tuli Jenny-sukat. Jospa seuraavat sukat sitten jo itselle...

lauantai 7. huhtikuuta 2007

ruskeata lankaa riittää

Lauantai-iltapäivä kului rattoisasti Kotikatua katsellen ja ruskeita vauvan polvisukkia viimeistellen. Toinen sukista oli jo neulottu pari viikkoa sitten valmiiksi, mutta lanka loppui ja "jouduin" lankaostoksille. Nyt siis parittomalle pari eli sukat valmiina! Käyttäjää ei näillekään vielä ole tiedossa...ihan vastasyntyneen kokoiselle menee... malli on osoittautunut omilla poikasilla ja lähipiirin vauvoilla mieluisaksi: kunnon varsi sukassa ja pysyy mukavasti jalassa. Ja kait sitä pojallakin pitsiä saa olla, vai kuinka?!? 

visailua

Nyt innolla visailemaan...
Mikä kuvassa oleva neulomus on?
Mielikuvituksellahan ei tunnetusti ole rajoja...
 Tuonnempana kyllä kerron, mistä on kyse... 


PS. Äiti taitaa olla jäävi tässä visailussa :-)

perjantai 6. huhtikuuta 2007

uunista ulos suklaasukat...

Tässä uunituoreet suklaasukat kokoa 6-12 kk, lankana Novitan Nalle. Pysyvät muuten tosi hyvin poikasen jalassa. Nämä neuloin joko omalle kuopukselle tai sitten vauvalahjaksi...

vanhoja tekeleitä

Piiiitkään piiitkään yritin värkätä tälle sivulle sellaista hienoa galleriaa jo valmistuneista töistä, mutta enpäs onnistunut siinä. Täytyypi sitten liittää kuvat yksitellen ja voihan siinä sitten laittaa sanan tai pari kustakin työstä...

Omia vuoden takaisia Huopas-lapasia tuunailin neulahuovutuksena joku ilta:


Kakkosen lämpimät hahtuvatumput valmistuivat joulukuussa 2006:


Kuopus sai alkutalvesta vihreänsävyiset asusteet eli myssyn ja tumput (sekä huopikkaat). Myssyä olen ollut aikeissa tuunata, sillä halusin oikeastaan nuo oranssit pallotupsut suoraan hatunkulmaan kiinni ilman noita ihmeellisiä pötkylöitä. Jotenkin vaan homma on aina jäänyt...


Kolmoselle neuloin ja pesukonehuovutin ruskean myssyn myös alkutalvesta:


Huovutusinto jatkui ja jatkui ja ukki sai tammikuussa tyttäreltään huovutetut tossut. Enpä ole muistanut kysyä, ovatko olleet käytössä...


Ja taas huopui ja huopui eli kolmosen huopahattu. Tämä lakki osoittautui tosi hyvän malliseksi ja mieluisaksi pojalle, joka tahtoo vetää plussakeleilläkin myssyn päähän :-)


Itselle kans jotain eli vihertävä prinsessamyssy. Tällaisia neuloin luonnonvalkoisena ja valkoisenakin, kun oli niin hyvä malli. Kaikki ei tosin omaan nuppiin vaan vein tuliaisina Savoon ja Hämeeseen... hyvässä käytössä on kuulemma ollut...   


villapöksyjä pukkaa

Kesällä isomahaisena puikot heiluivat tiuhaan tahtiin, sillä olihan "Tiitukselle" saatava arsenaali villavaippahousuja. Ja niitähän syntyi kuin sieniä sateella... tässä muutamia otoksia...
Kuopus vastasyntyneenä kukallisissa villiksissään:


Syksyn satoa eli pitkälahkeiset Loftit: 

maaliskuun tuotoksia

Kylmänäppinen kun olen, on tumppujen oltava lämpimät. Nettisurffailun seurauksena innostuin kuluttamaan jämälankoja Aili-lapasiin, jotka valmisuivat parissa päivässä, ruskea-valkoisina tottakai! Mutta kevätkeleilläkään nämä eivät osoittautuneet minulle tarpeeksi lämpimiksi, vaikka ovat lähes kauttaaltaan kaksinkertaisesta langasta (7 veljestä), vaan hahtuvat vievät edelleen voiton. Tänäänkin plussakelillä lenkkeilin hahtuvat käsissä ja hyvä oli. Pitäähän näitä "Ailejakin" välillä ulkoiluttaa, kun moiset on tikutettu...


Helmikuusta lähtien olen pyrkinyt hillitsemään lankojen ostamista, sillä kaappini pursuavat lankoja. Tein oikein inventaariota. Huimia kilomääriä en viitsi täällä julistaa, mutta paljon sitä lankaa on! Nyt siis kulutan lankavarastojani vimmatulla lailla ja pähkäilen, mitä mistäkin kerästä tai nyssäkästä saisi loihdittua. Jämälangoista syntyi tässä viikolla luonnonvalkoiset pitsisukat villalangasta, ajatuksena ojentaa vauvalahjaksi tuttavaperheelle.


Nettisurffailun tuloksena ihastuin yhden blogin myssyihin ja samanlainen oli neulottava, vaikkei edes sopivaa päätä myssylle ollut. Tuo mainio leskenlehti oli myös ehdottomasti kirjailtava. Lankana tosi pehmoinen luomumerinovilla. Päätä myssylle ei vielä siis ole löytynyt...


Vauvoja on syntynyt viime aikoina ystäville ja tuttaville huimalla tahdilla eli vauvantossuja olen myös saanut aikaan. Näistä toiset lähtivät Savoon ja toiset esikoisen opettajalle. Kuvat ovat valitettavasti hämäriä.



Tämä seuraava myssy on muokattu siitä vanhasta kunnon siksak-myssystä. Sen etukolmion otsalta jätin pois ja tein raidallisena ja vielä kaksinkertaisesta langasta. Lämmin pitäisi olla! Tämä myssy lämmittää syksyllä ystävän pienokaisen päätä :-)


Viime syksynä innostuin vääntelemään ovikransseja oikein urakalla. Tusinan verran varmaan tein, mutta ainuttakaan en tainnut kuvata. Oma mustikanvarpukranssi alkoi jo kevätauringossa kellastua eli jotain oli tehtävä. Hopeaspray käteen ja maalia pintaan ja koristetta kehiin, avot!


Viime viikonloppuna sain aikaiseksi kranssin koivunoksista. Värväsin poikaset ja oman äidinkin keräämään koivunoksia paperikassiin; kävelylenkki sai taas uutta sisältöä. Poikasille tosin aivan tuttua puuhaa, että lähdetään lenkille sakset ja kassi matkassa :-) 

torstai 5. huhtikuuta 2007

tästä se alkaa!

Monen monta vuotta puikkojen kilinää, neuleohjeita, uusia lankakeriä ja ihania uusia neuleideoita. Nyt myös ihan oma blogi! Olisi kiva, jos viitsit jättää viestiä, jos sivuillani poikkeat!

 Hyvää pääsiäistä!